Avioero ja ositus – mitä jaetaan ja kenelle?

Avioeron jälkeen voidaan toimittaa omaisuuden ositus, jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Moni ajattelee, että osituksessa omaisuus puolitetaan, mutta todellisuudessa kyse on puolisoiden nettovarallisuuksien tasoittamisesta. Seuraavaksi kerromme, mitä jaetaan ja mihin sääntö perustuu.

Mikä ositus on ja milloin se tehdään?

Ositus on laskelma ja omaisuuden jako käytännössä, joka tasaa puolisoiden nettovarallisuudet avio-oikeuden perusteella. Osituksesta ja sen toimittamisesta säädetään avioliittolaissa. Ositusperuste syntyy, kun avioeroa koskeva asia tulee vireille. Omaisuuden ositus on toimitettava, mikäli toinen puoliso sitä vaatii.
Ositus voidaan tehdä avioeron vireilletulon jälkeen. Osituksessa puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Käytännössä varakkaampi puoliso maksaa yleensä tasinkoa toiselle, vähemmän omaisuutta omistavalle puolisolle tasinkoa.

Milloin ositusta ei tarvita? 

On otettava huomioon, että ositusta ei tehdä jokaisen avioeron kohdalla. Jos puolisot ovat laatineet avioehdon, joka poistaa avio-oikeuden toisen omaisuuteen kokonaan, ositusta ei tehdä. Tällöin toimitetaan ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Osituksen tekemiselle ei säädetty määräaikaa.

Mitä osituksessa jaetaan? 

Osituksessa jaetaan vain sellaista omaisuutta, johon puolisolla on avio-oikeus. Osituksessa jaettava omaisuus voi olla hyvin monimuotoista. Jaettavaan omaisuuteen voi lukeutua säästöjä, asuntoja ja kiinteistöjä, arvopapereita ja sijoituksia, ajoneuvoja sekä yritysvarallisuutta. Jopa eläke- ja vakuutussäästöt voivat tietyin ehdoin lukeutua osituksessa jaettavaan omaisuuteen.

Mitä ei jaeta? 

Osituksessa ei jaeta sellaista omaisuutta, joka on suljettu avioehdolla avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi. Lahjat ja perinnöt, jotka on erikseen rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle esimerkiksi perinnönjättäjän testamentissa, eivät myöskään ole osituksessa jaettavaa omaisuutta. Tietyt henkilökohtaiset edut tai korvaukset eivät ole osituksessa jaettavaa omaisuutta.

Miten ositus käytännössä lasketaan? 

1. Määritetään puolisoiden varallisuus ja velat erikseen
2. Lasketaan yhteen kummankin nettovarallisuus
3. Määritetään avio-osa ja tasinko: varakkaampi maksaa vähemmän omistavalle puolisolle erotuksen, jotta molemmat saavat omaisuutta avio-osien suuruisen määrän
4. Valitaan siirrettävät omaisuuserät tai rahasuoritus

Yksinkertaistettu esimerkki tasingon laskemisesta 

– Puoliso A: nettovarallisuus 120 000 €
– Puoliso B: nettovarallisuus 40 000 €
– Omaisuus yht.: 120 000 € + 40 000 € = 160 000 €
– Omaisuus puoliksi: 160 000 € / 2 = 80 000 €. Tämä puoliosuus on puolisoiden avio-osa.
– Tasataan omaisuus tasingon avulla:
— Puoliso A suorittaa puoliso B:lle tasinkona 40 000 €, jonka jälkeen hän omistaa 80 000 €
— Puoliso B saa puolisolta A tasinkoa 40 000 €, jonka jälkeen hän omistaa myös 80 000 €

Ositusmenettely

Ositus voidaan toimittaa sopimus- tai toimitusosituksena. Jos eronneet osapuolet kykenevät päättämään osituksesta sovussa, se voidaan tehdä sopimusosituksena. Tällöin puolisot voivat itse sopia omaisuutensa jakamisesta esimerkiksi lakimiehen avustuksella.

Jos osituksesta ei päästä sopuun, tuomioistuin voi määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen. Pesänjakaja voidaan määrätä puolisoiden yhteisestä hakemuksesta tai toisen puolison vaatimuksesta. Tällöin on kyse toimitusosituksesta. Myös toimitusositukseen liittyy vahvasti pyrkimys sovintoon. Erona sopimusositukseen on kuitenkin se, että puolisot eivät päätä osituksesta, vaan pesänjakaja päättää omaisuuden jakamisesta.

Miten omaisuus käytännössä jaetaan? 

Käytännössä osituksessa sovitaan, kuka saa minkäkin omaisuuserän. Suoritustapa voi vaihdella. Vaihtoehtoina ovat rahasuoritus, muun omaisuuden antaminen tai näiden yhdistelmä. Jos omaisuuden jakoon liittyy erimielisyyksiä, on mahdollista käyttää pesänjakajaa, kuten edellä on kerrottu.

Riskit 

Omaisuuden jakoon liittyy monenlaisia riskejä. Ensinnäkin puutteellinen selvitys eronneiden puolisoiden varallisuudesta on hyvin ongelmallista osituksen kannalta. Myös asunnon tai kiinteistön arvonmääritys voi olla usein virheellinen erityisesti, jos sitä ei pyydetä alan asiantuntijalta. Lisäksi yrityksen arvon arviointi voi olla vaikeaa ilman asiantuntijaa.

Yksi olennainen riski on se, että osituksesta syntyy riitaa. Tällöin kulut voivat kasvaa hyvin nopeasti esimerkiksi pesänjakajan palkkion tai oikeudenkäyntikulujen vuoksi. Myös epäselvästi laadittu tai puutteellinen ositus voi johtaa tulkintaongelmiin ja riitoihin. Lisäksi riskinä on se, että tehdystä osituksesta nostetaan kanne. Ositus voidaan todeta jopa mitättömäksi, jos sille on riittävät perusteet. Puutteellisesti tehty ositussopimus voi aiheuttaa myös tulkintavaikeuksia viranomaisissa ja pankeissa, ja lisäselvittely voi vaatia aikaa ja vaivaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.

Kuka maksaa osituksen kustannukset? 

Jos ositus on sovinnollinen, kumpikin osapuoli vastaa pääsääntöisesti omista kuluistaan. Jos osituksesta ei päästä sopuun ja ositusta toimittamaan määrätään pesänjakaja, pesänjakajan palkkio ja muut kulut jaetaan yleensä puoliksi eronneiden osapuolten kesken. Jos ositukseen liittyvä riita etenee tuomioistuimeen, oikeudenkäyntikulut määrätään yleensä hävinneen osapuolen maksettaviksi joko kokonaan tai osittain.

Milloin lakimies kannattaa ottaa mukaan? 

Lakimies on hyvä ottaa mukaan ositukseen erityisesti, kun varallisuus on merkittävää tai jos osapuolten välillä on erimielisyyksiä osituksen tekemiseen liittyen. Jos avioehdon sisältö on epäselvä, lakimies auttaa tulkitsemaan sopimusta. Lakimies on suurena apuna ennalta ehkäisemässä riitatilanteita sekä varmistamassa, että ositus on lainmukainen ja tasapuolinen.

FAQ 

Mitä ositus tarkoittaa avioerossa?
Osituksella tarkoitetaan toimitusta, jossa puolisoiden omaisuus jaetaan. Ositusperusteena on avioero, jonka vireilletulon jälkeen ositus voidaan suorittaa. Ositus toimitetaan, jos eronneilla puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Pääsääntöisesti osituksessa tasataan puolisoiden nettovarallisuus eli varallisuus velkojen vähentämisen jälkeen.

Pitääkö kaikki jakaa puoliksi?
Osituksessa pääsääntönä on, että avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puoliksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puoliso, jolla on enemmän omaisuutta, maksaa toiselle tasinkoa. Varallisuuden kokonaisarvo jaetaan tasan eli omaisuuden arvon ero tasataan. Esimerkiksi jokaista erillistä omaisuuserää ei sen sijaan jaeta puoliksi.

Kuka maksaa pesänjakajan?
Osapuolet voivat hakea pesänjakajaa tuomioistuimelta, jos eivät pääse sopuun omaisuuden osituksesta. Pääsääntöisesti pesänjakajan palkkio jaetaan osapuolten kesken.

Miten avioehto vaikuttaa ositukseen?
Jos avioehto rajaa koko omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle, ositusta ei toimiteta ollenkaan. Tällöin toimitetaan vain omaisuuden erottelu. Jos vain osa omaisuudesta, kuten tietty esine, on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle, ositus voidaan silti suorittaa muun omaisuuden osalta.

Entä velat – kuka vastaa?
Velat vähennetään varoista ennen tasingon laskemista. Jos henkilöllä on enemmän velkaa kuin varoja, hänen omaisuutensa katsotaan olevan nolla euroa.

Mikäli tarvitset apua, voit olla yhteydessä toimistoomme yhteydenottolomakkeella, sähköpostitse tarja@aalouhi.fi tai puhelimitse 040 180 6627.