Ylityökorvaus 2026 – työntekijän kattava opas
Monilla tulee vastaan arkinen tilanne: työntekijä tekee ylimääräisiä tunteja, mutta korvauksista jää epäselvyyksiä. Kaikki eivät tunne tarkasti työaikalain sääntöjä ja työehtosopimusten vaikutusta ylityökorvauksiin. Tässä artikkelissa käydään selkeästi läpi, miten ylityökorvaukset määräytyvät eri tilanteissa ja millä tavoin ne lasketaan käytännössä esimerkkien avulla.
Mitä ylityökorvaus tarkoittaa lain mukaan?
Ylityökorvaus maksetaan työaikalain perusperiaatteiden mukaisesti. Ylityökorvaus maksetaan tehdystä työstä, joka ylittää laissa säädetyn säännöllisen työajan. Työntekijällä on oikeus saada tehdystä ylityöstä korvauksena korotettua palkkaa.
Ylityö vs. lisätyö
Ylityö ylittää laissa määritellyn säännöllisen työajan enimmäismäärän. Yleistyöaikaa noudatettaessa vuorokautiseksi ylityöksi katsotaan työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on puolestaan työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa siltä osin kuin tunteja ei ole jo laskettu vuorokautiseksi ylityöksi.
On tärkeää huomioida, että lisätyöllä ja ylityöllä tarkoitetaan eri asioita. Lisätyöllä tarkoitetaan nimittäin työtä, joka sijoittuu sovitun työajan ja työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Lisätyö ylittää sovitun työajan esimerkiksi osa-aikatyössä, mutta ei lain mukaista säännöllisen työajan enimmäismäärää.
Ylityön ja lisätyön edellytykset
Ylityön ja lisätyön tekeminen edellyttää lähtökohtaisesti työnantajan aloitetta. Työntekijän omasta aloitteestaan tekemä, säännöllisen työajan tai sovitun työajan lisäksi tehty työtä ei ole yleensä yli- tai lisätyötä. Vaikka ylityön ja lisätyön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta, tarvitaan sen teettämiseksi myös työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti työntekijän suostumus on pyydettävä jokaista kertaa varten erikseen.
Ylityökorvauksen määräytyminen – perusperiaatteet
Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla korotettu palkka. Jos tuntipalkka on siis esimerkiksi 15 euroa, kahdelta ensimmäiseltä ylimääräiseltä työtunnilta maksettava palkka on 22,5 euroa. Näitä seuraavilta työtunneilta on puolestaan maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työntekijä, jonka peruspalkka on 15 euroa tunnilta, tekee siis ylitöitä kolme tuntia yhden vuorokauden aikana, hänelle on maksettava kolmannelta ylityötunnilta 30 euroa palkkaa.
Viikoittaisen ylityön kohdalla ylityökorvaus määräytyy eri tavalla kuin edellä selostetusti. Viikoittaisesta ylityöstä on nimittäin maksettava 50 prosentilla korotettua palkkaa. Viikoittaista ylityötä on siis sellainen työ, joka ylittää säännöllisen työviikon eli 40 tuntia viikossa.
Lauantai ja sunnuntai – miten viikonloppu vaikuttaa korvaukseen?
Työaikalaissa ei ole määritelty lauantaille erillistä korotusta, mutta alakohtaisessa työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä lauantaina maksettavista korvauksista. Sunnuntaityöstä maksetaan sen sijaan aina 100 %:n korotus työaikalain mukaan. Jos tehty työ on samalla ylityötä, siitä lasketaan ylityökorvaus kuitenkin työntekijän korottamattomasta palkasta.
Lauantai
Lauantaina saatava korvaus riippuu työehtosopimuksesta. Joillakin aloilla saa myös lauantaina korvauksen, toisilla taas ei. Esimerkiksi kaupan alalla myyjille maksetaan lauantailisää usein kello 13 jälkeen tehtävästä työstä.
Sunnuntai
Sunnuntaina tehdystä työstä on oikeus saada pääsääntöisesti 100 % korotus. Korotus koskee myös ylityötä. Esimerkiksi jos tuntipalkka on 20 euroa, sunnuntaityöstä saa 40 euroa tunnilta ja lisäksi mahdollisen ylityölisän.
Työaikapankki ja ylityö: vapaapäivä vai rahakorvaus?
Rahallinen korvaus ei ole ainoa mahdollinen tapa korvata ylityötä. Ylityön voi nimittäin sopia siirrettäväksi työaikapankkiin. Kun suoritetut ylityöt on kirjattu työaikapankkiin, työntekijä saa vapaita vastaavalla arvolla. Ylityön korvaamisesta vapaapäivillä on kuitenkin sovittava erikseen.
Hyödyt
Ylityön korvaaminen vapaa-ajalla voi monella tapaa hyödyttää työntekijää. Kyseessä on mahdollisuus pitää ylimääräistä vapaata ylimääräisen, tehdyn työn korvaamiseksi. Järjestely voi olla kannattava työntekijän jaksamisen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottamisen kannalta. Järjestely ilmentää työn ja sen järjestämisen joustavuutta.
Riskit
Ylityön korvaamiseen vapaa-ajalla voi liittyä myös riskejä, mikäli työaikapankkia ei hallinnoida oikein. Työntekijä voi menettää korvauksia, joita hänelle kuuluisi tehdystä ylityöstä. Työaikapankin käyttämisessä olennaista on nimittäin tarve tarkalle kirjanpidolle, jotta järjestely toteutuu käytännössä.
Ylityökorvauksen laskeminen käytännössä
Ylityökorvauksen laskeminen tapahtuu seuraavalla peruskaavalla: tuntipalkka x työaikatunnit x korotusprosentti. Laskukaava kuitenkin muuttuu, jos kyse ei ole arkipäivänä tehdystä ylityöstä. Lauantaina tehdyt työt voi laskea samalla laskukaavalla, ellei työehtosopimuksessa määritellä toisin. Sunnuntaina työntekijä saa kuitenkin työaikalain mukaisesti tuntipalkkaa 100 prosentin korotuksella, ja tähän lasketaan vielä lisäksi ylityökorvaus erikseen.
Taulukko
| Päivä/tilanne | Palkka €/h | Korotus | Lopullinen €/h |
| Arki, 1.–2. ylityötunti | 20 € | +50 % | 30 € |
| Arki, 3. tunti → | 20 € | +100 % | 40 € |
| Sunnuntai | 20 € | +100 % | 40 € |
| Sunnuntain ylityö | 20 € | +100 % + ylityölisä | 40 € + ylityölisä |
Yleisimmät virheet ylityökorvauksissa
Ylityökorvauksen maksamisessa on syytä muistaa muutamia seikkoja, jotta korvaus lasketaan lain sekä työehtosopimuksen mukaisesti. Ensinnäkin yleisenä virheenä on sunnuntaikorvauksen unohtaminen. Myös työaikakirjanpidon puutteet voivat aiheuttaa virheitä ylityökorvauksissa. Työaikakirjanpidon tulee olla täsmällistä, jotta työntekijä voi todistaa työtuntinsa. Myös kiinteän ylityökorvauksen käyttämiseen liittyy usein virheitä.
On huomioitava, että pelkästään työaikalain noudattaminen ei yleensä riitä välttämään virheitä ylityökorvausten laskemisessa. Työnantajan on nimittäin noudatettava myös alakohtaista työehtosopimusta, jossa voi olla lisäedellytyksiä liittyen ylityökorvausten maksamiseen.
Käytännön esimerkki
Jos työnantaja ei maksa asianmukaista korvausta, työnantaja saattaa rikkoa lakia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä tekee sunnuntaina työtä ilman erillistä korotusta, työnantaja rikkoo työaikalakia.
Milloin työntekijän kannattaa hakea apua?
On tilanteita, joissa työntekijän kannattaa hakea apua ylityökorvaukseen liittyvässä asiassa työpaikan ulkopuolelta. Selkeät, työnantajan aiheuttamat väärinkäytökset ovat tällaisia. Esimerkkinä on tilanne, jossa ylityökorvauksia ei makseta lain mukaan eli korvausta maksetaan joko vähemmän kuin pitäisi tai sitä ei makseta lainkaan.
Työnantajan virheet voivat liittyä myös työaikapankin väärinkäytöksiin. On olennaista, että tehdyt ylityötunnit on kirjattu selkeästi ja asiallisesti, jotta työntekijä on oikeutettu pitämään hänelle kuuluvat vapaat tehtyä ylityötä vastaan. Jos työnantajan kirjanpidossa on puutteita, joiden takia työntekijä ei pysty pitämään hänelle kuuluvia vapaapäiviä, työntekijän on suositeltavaa hakea apua tilanteeseensa.
Yksi yleinen työnantajan virhe on kiinteiden ylityökorvausten väärinkäyttäminen. Kiinteän ylityökorvauksen ei tarvitse olla aivan tehtyjä ylityötunteja vastaava korvaus, mutta sen tulee kuitenkin olla kohtuullinen ja reilu korvaus verrattuna siihen työhön, jota työntekijä on tehnyt.
On olemassa korvausten maksamatta jättämistä monimutkaisempia tilanteita, joissa työntekijä voi tarvita neuvontaa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi työehtosopimuksen tarkempaan tulkintaan liittyvät tapaukset. Monimutkaisissa tilanteissa on syytä ottaa yhteyttä lakimieheen.
Usein kysyttyä ylityökorvauksista (FAQ)
Mikä on ylityökorvauksen perusprosentti?
Ylityökorvauksen perusprosentti on 50 prosenttia vuorokauden kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta. Perusprosentti seuraavilta tunneilta on puolestaan 100 prosenttia. Viikkotyön kohdalla perusprosentti on 50 prosenttia.
Saako lauantailta aina lisäkorvauksen?
Laissa ei ole erikseen säädetty lauantaina maksettavasta lisäkorvauksesta. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla määräyksiä lauantailta maksettavasta lisäkorvauksesta.
Paljonko sunnuntaityöstä maksetaan?
Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosenttia korotettua palkkaa. Jos tuntipalkkasi on siis esimerkiksi 20 euroa, sinun kuuluisi saada sunnuntaina tehdystä työstä 40 euroa tunnilta.
Voiko ylityön vaihtaa aina vapaaseen?
Ylityötä ei ole aina mahdollista vaihtaa vapaaseen. Pääsääntöisesti ylityökorvaus tulisi maksaa rahallisena korvauksena. Työnantajan kanssa on kuitenkin mahdollista sopia toisenlaisesta järjestelystä.
Mitä tehdä, jos työnantaja ei maksa ylityökorvauksia?
Jos työnantaja ei maksa lain ja työehtosopimuksen mukaisesti ylityökorvauksia, työntekijän on syytä ottaa yhteyttä lakimieheen avun saamiseksi.
Voiko työnantaja kieltäytyä maksamasta ylityöstä, jos sitä ei ole sovittu etukäteen?
Työnantajalla on pääsääntöisesti oikeus kieltäytyä maksamasta korvausta sellaisesta ylityöstä, josta ei ole sovittu etukäteen.
Onko lisätyö sama kuin ylityö?
Lisätyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei säännöllistä, työaikalain mukaista työaikaa. Lisätyö on siis käytännössä osa-aikaisessa työssä tehtyä, ylimääräistä työtä. Ylityö on sen sijaan pääsääntöisesti työaikalain mukaisen, säännöllisen työajan ylittävää työtä.
Miten ylityökorvaus määräytyy kuukausipalkkaisella vs. tuntipalkkaisella?
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityökorvausta tehdystä työstä, joka ylittää 40 tuntia viikossa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan puolestaan ylityökorvausta tehdystä työstä, joka ylittää kahdeksan tuntia päivässä.
Ylityökorvaukset ovat työntekijän oikeus. Jos epäilet, että niitä ei ole maksettu oikein, asiantuntija voi auttaa varmistamaan oikeutesi. Ota yhteyttä lakimieheen, jos tarvitset ylityökorvauksiin liittyvää neuvontaa tai epäilet työnantajasi syyllistyvät väärinkäytöksiin.
Mikäli tarvitset apua, voit olla yhteydessä toimistoomme yhteydenottolomakkeella, sähköpostitse tarja@aalouhi.fi tai puhelimitse 040 180 6627.