10 touko Kuka perii vainajan, ellei testamenttia ole tehty?

Suomessa perimysjärjestys määräytyy perintökaaren sääntöjen mukaan, mikäli vainaja eli perittävä ei ole tehnyt testamenttia.

Perimysjärjestystä voi yleisesti luonnehtia kolmiportaiseksi järjestelmäksi, jossa perintö siirtyy sukulaissuhteen perusteella aina portaalta portaalle, mikäli aiempien portaiden perillisiä ei ole elossa. Kahdessa ensimmäisessä portaassa on rajaton sijaantulo-oikeus eli toisin sanoen perintöosaan oikeutetun ollessa kuollut, hänen perintöosansa siirtyy hänen jälkeläisillensä. Perintöosan voi siis ajatella siirtyvän eteenpäin perillishaarojen mukaan portaiden sisällä.

Ensimmäisen portaan perimysjärjestyksessä muodostavat rintaperilliset. Mikäli vainaja ei ole tehnyt testamenttia ja hänellä on lapsia, lapset saavat koko perinnön. Mikäli taas joku perittävän lapsista on kuollut, hänen osuutensa perinnöstä siirtyy hänen jälkeläisilleen eli perittävän lapsenlapsille. Mikäli ensimmäisen portaan perillisiä ei ole, siirtyy perintö toisen portaan perillisille.

Toisen portaan perimysjärjestyksessä muodostavat selkäperilliset eli vainajan vanhemmat. He perivät vainajan puoliksi silloin kun rintaperillisiä ei ole. Mikäli perittävän vanhemmista toinen tai molemmat ovat kuolleet, heidän osuutensa perinnöstä siirtyy vainajan veljille ja siskoille. Sisarusten kuollessa perintöosuus siirtyy taas heidän lapsilleen.

Kolmannen portaan perimysjärjestyksessä muodostavat perittävän isovanhemmat. Mikäli perittävän isovanhemmista toinen tai molemmat ovat kuolleet, siirtyy heidän perintöosansa perittävän vanhempien sisaruksille. Kolmannessa portaassa kuitenkaan perintö ei siirry rajattomasti sukuhaarassa eteenpäin. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, etteivät vainajan serkut enää voi periä vainajaa.

Mikäli kolmannen portaan perillisiä ei ole, perintö menee valtiolle.

Milloin leskellä on oikeus perintöön?

Lesken oikeus perintöön muodostaa poikkeuksen kolmiportaiseen järjestelmään. Se sijoittuu ensimmäisen ja toisen portaan väliin. Mikäli perittävällä on rintaperillisiä, leski ei peri mitään. Jos rintaperillisiä ei ole ja perittävä oli naimisissa, siirtyy vainajan jäämistö eloonjääneelle leskelle. Lesken aikanaan kuollessa kuitenkin toisen portaan perilliset eli selkäperilliset saavat osuutensa hänen saamastaan perinnöstä.

Leskellä on myös joitakin erityisiä oikeuksia perintökaaren mukaan. Yleensä puhutaan lesken enimmäis- ja vähimmäissuojasta. Lesken enimmäissuoja tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus hallita vainajan jäämistöä jakamattomana. Rintaperillisten vaatiessa jakoa tämä oikeus kuitenkin purkautuu ja enimmäissuojaa voidaan rajoittaa testamenttimääräyksin. Lesken vähimmäissuojaan taas kuuluu lesken oikeus käyttää puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä tai muuta jäämistöön kuuluvaa asuntoa kotinaan, mikäli lesken varallisuuteen ei kuulu sopivaa asuntoa. Tämä oikeus pysyy voimassa rintaperillisten jakovaatimuksista ja testamentista huolimatta voimassa.

Perintöosan suuruus:

Perintökaaren mukaan lähtökohtaisesti kukin perillisistä saa yhtä suuren osuuden perinnöstä. Esimerkkinä, jos vainajalla on kolme lasta, kukin heistä perii 1/3 suuruisen osuuden jäämistöstä. Mikäli joku lapsista on kuollut, hänen mahdolliset jälkeläisensä ikään kuin tulevat hänen tilalleen, perivät kyseisen 1/3 suuruisen perintöosan ja jakavat tämän osuuden sisarusten kesken tasan. Vastaavaa periaatetta noudatetaan kaikilla perimysjärjestyksen portailla eli vanhemmat vastaavasti saavat kumpikin puolet perinnöstä.

Perimysjärjestyksen muuttaminen on mahdollista testamentilla

Lakisääteiseen perimysjärjestykseen ja perintöosien suuruuteen voidaan vaikuttaa testamentilla. Merkittävin rajoite lakisääteisen perimysjärjestyksen muuttamiseen on kuitenkin rintaperillisten oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet perintöosasta eli siitä osuudesta, jonka rintaperillinen perisi suoraan lain nojalla, jos testamenttia ei olisi. Tätä ei voida testamenttimääräyksinkään rajoittaa.

Oik. yo. Tuomas Pekkanen