07 marras Mikä on ennakkoperintö ja miten se eroaa lahjasta?

Toisille osuu kohdalle elämässä varsin onnellinen tilanne: Varallisuutta on ehtinyt kertymään niin paljon, ettei kaikkea sitä elinaikanaan tarvitse ja lapsiakin on. Tässä vaiheessa saattaa herätä kysymys, miten varallisuutta kannattaisi siirtää lapsilleen.

Ennakkoperinnön tai lahjan antaminen on yksi mahdollinen vaihtoehto. Mutta mikä on ennakkoperintö ja miten se vaikuttaa verotukseen sekä perinnönjakoon?

Tässä kirjoituksessa käsitellään keskeisimpiä ennakkoperinnön ja lahjan eroja. Erottelu on tärkeä huomioida, jotta lahjoituksen tavoitteet toteutuvat. Erottelulla on merkitystä perillisten tasa-arvon ja verosuunnittelun kannalta.

Mikä on ennakkoperintö?

Lyhyesti ennakkoperintö on lahja, joka huomioidaan perinnönjaossa. Ensisijaisesti ennakkoperintö on ratkaisu, jolla voidaan siirtää omaisuutta elinaikana perillisille samalla turvaten sen, että kaikki perilliset saavat yhtä paljon perintöä kokonaisuudessaan. Yhden perillisen saama ennakkoperintö luetaan hänen jo saamakseen perinnöksi perinnönjaossa eli käytännössä vähennetään perintöosuudesta.

Ennakkoperintö annetaan aina elinaikana. Mikäli kuolinpesästä jaetaan varallisuutta, kyse on aina perinnönjaosta. Jos kuolinpesässä on 100 000 euroa varallisuutta ja tästä jaetaan esimerkiksi yhdelle osakkaalle 30 000 euroa, kyse on osittaisesta perinnönjaosta eikä ennakkoperinnöstä.

Keskeisin ero tavanomaiseen lahjaan on juuri se, että ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon. Tavanomaisella lahjalla ei ole vaikutusta perinnönjaon kannalta.

Toinen merkittävä ero lahjan ja ennakkoperinnön välillä on verotukselliset vaikutukset. Molemmat huomioidaan perintöverotuksessa eri tavoin. Ennakkoperintö ja lahja verotetaan molemmat aina lahjaa koskevien sääntöjen mukaan ensin.

Erona on kuitenkin ennakkoperinnön verotus. Se verotetaan lahjana ja lisäksi perinnönjaossa. Käytännössä se kasvattaa arvonsa verran jäämistön perintöverotusarvoa. Tämä voi kiristää jäämistön perintöveroprosenttia ja suurentaa joka tapauksessa maksettavaa kokonaisveromäärää verrattuna tavanomaiseen lahjoitukseen.

Aikaisemmin maksetun lahjaveron saa kuitenkin vähentää perintöverosta eli kaksinkertaista verotusta ei synny, mutta jos perintövero olisi pienempi kuin lahjavero, ”liikaa” maksettua veroa ei saa takaisin.  

Mikä katsotaan ennakkoperinnöksi?

Ennakkoperinnöllä on edellä kerrotuin tavoin sekä siviilioikeudellisia (perinnönjaon tasapuolisuus) että vero-oikeudellisia (lahja- sekä perintöverotus) vaikutuksia. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, mikä katsotaan ennakkoperinnöksi ja mikä ei.

Useimmiten perinnönjättäjä voi itse päättää, huomioidaanko lahja ennakkoperintönä vai ei. Tästä voidaan ottaa määräys lahjakirjaan. Huomionarvoista on, että usein on myös mahdollista määrätä lahjan antamisen jälkeenkin siitä, onko lahja ennakkoperintöä vai ei.

Jos lahjakirjassa ei ole määrätty, onko lahja ennakkoperintöä vai ei, lahjan luonne määrittää otetaanko se ennakkoperintönä huomioon. Juridisesti puhutaan ennakkoperintöolettamista. Kyse on kuitenkin nimensä mukaan vain olettamista, jotka voidaan kumota erillisillä määräyksillä. Tyypillisesti esimerkiksi vain yhdelle rintaperilliselle annettu tavanomaisesta poikkeava lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, ellei lahjaa antaessa ole toisin määrätty.

Tärkeää on kuitenkin huomioida, että ennakkoperinnöksi katsotaan määräyksistä välittämättä kaikki merkittävät lahjoitukset, jotka perinnönjättäjä on antanut 3 vuotta ennen kuolinhetkeään. Tämän vuoksi lahjoitushetkellä on toisinaan epävarmuutta siitä, että miten annettu lahja huomioidaan perinnönjaossa.

Edellä mainittu kolmen vuoden sääntö ei päde tavanomaisiin lahjoihin, joiden arvo ei ole epäsuhteessa antajansa oloihin. Toisin sanoen, syntymäpäivälahjat ja muut vastaavat lahjat eivät ole ennakkoperintöä.

Perintöverosuunnittelu

Usein lahjoitukset ovat keskeinen osa perintöverosuunnittelua. Perintöverosuunnittelussa on kyse laillisista keinoista, joilla valitaan verorasitukseltaan edullisin tapa siirtää omaisuutta. Sen avulla voidaan varmistaa se, että mahdollisimman suuri osuus omaisuudesta siirtyy perillisille verottajan sijaan.

Perintöverosuunnittelun näkökulmasta on tärkeä tuntea verotukselliset seuraamukset, jotta voidaan perustellusti arvioida, kannattaako antaa lahja ennakkoperintönä vai tavanomaisena lahjana.

Lisäksi lahjoituksia suunnitellessa kannattaa ottaa muita seikkoja kuin perintöverotus myös huomioon. Lahjoituksella on vaikutusta perintöverotukseen, luovutusvoittoverotukseen ja siihen, mitä lahjoittajalle itselle tietysti jää käyttöön.

Hyvin suunniteluilla lahjoituksilla voidaan saavuttaa merkittävää verosäästöä. Vaikka tavanomainen lahja voi olla verotuksellisesti edullisempi kuin ennakkoperintö, ennakkoperinnön antaminen saattaa silti olla perusteltua.

Ennakkoperinnöllä on mahdollista saada verosäästöä aikaiseksi ja joissakin tilanteissa se on ainoa järkevä tapa lahjoittaa suosimatta yhtä perillistä muiden kustannuksella.

Ennakkoperintöä voidaankin käyttää yhtenä työkaluna omaisuuden siirtämiseen, mutta sen käyttöala verosuunnittelun näkökulmasta on pienempi kuin tavanomaisten lahjoitusten.

Mikäli kaipaat apua jäämistö- tai perintöverosuunnitteluun, voit ottaa yhteyttä meihin.

Usein kysyttyä ennakkoperinnöstä

Miten ennakkoperintö eroaa lahjasta

Ennakkoperinnön ja lahjan keskeinen ero on se, että ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa, mutta lahjaa ei. Lisäksi ennakkoperintö on perintöverotuksen piirissä.

Voiko ennakkoperinnön antaa verottomasti?

Tietyt verovapaat lahjat voidaan antaa myös verottomana ennakkoperintönä. Tällöin vaikutukset perinnönjakoon ovat samat kuin tavanomaisella ennakkoperinnöllä, mutta lahjan arvoa ei huomioida perintöverotuksessa.

Miten ennakkoperintö vaikuttaa lakiosaan?

Jos annettu ennakkoperintö loukkaa lakiosaa eivätkä kuolinpesän varat riitä lakiosan täyttämiseen, perillisille on oikeus vaatia lakiosan täydennyskanteella rahasuoritusta ylisuuren ennakkoperinnön saaneelta. Lakiosa on vahva oikeus, eikä sitä voi kiertää ennakkoperinnöllä.

Missä laissa säädetään ennakkoperinnöstä?

Ennakkoperinnön määrittelyä koskevat säännökset ovat perintökaaren 6 luvussa. Perintökaarta tulkitessa on tärkeää huomioida myös oikeuskäytäntö. Verotusta koskevat säännökset sijaitsevat perintö- ja lahjaverolaissa, keskeisimmät normit ovat 2 luvun 16§.

Voiko alihintainen luovutus olla ennakkoperintöä?

On mahdollista, että alihintainen luovutus (esim. kiinteistönkauppa alle ¾ käyvästä arvosta) voidaan lukea ennakkoperinnöksi.

Lisätietoa ennakkoperinnöistä ja lahjoista

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/341138/ennakkoperinto-verotuksessa

Kirjoittanut
Tuomas Pekkanen, Oikeusnotaari.