22 tammi Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miten edunvalvontavaltakirja laaditaan?

Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi tehdä edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontavaltuutus laaditaan sairastumisen tai toimintakyvyn heikkenemisen varalta. Edunvalvontavaltakirja antaa läheiselle oikeuden hoitaa asioita puolestasi, mutta vain, jos se on tehty oikein. Tässä artikkelissa kerromme, miten asiakirja laaditaan ja miten se saadaan voimaan.

Edunvalvontavaltakirjan laatiminen on ennakoivaa varautumista toimintakyvyn heikkenemiseen. Se laaditaan silloin, kun henkilö on vielä täysivaltainen ja ymmärtää asian merkityksen. Valtuutettu voi hoitaa taloudellisia ja henkilöön liittyviä asioita valtuuttajan puolesta valtakirjalla. Hoidettaviin asioihin voi lukeutua muun muassa pankkiasioita, laskujen maksamista ja sopimusten hallintaan, kiinteistön myyntiä ja vuokrausta sekä yritystoimintaan liittyviä päätöksiä.

Edunvalvontavaltakirjan muotovaatimukset – näin vältät mitättömän asiakirjan

Edunvalvontavaltakirjaa koskee tietyt muotovaatimukset, joista säädetään laissa edunvalvontavaltuutuksesta. Asiakirjan on ensinnäkin oltava kirjallinen ja valtuuttajan on allekirjoitettava se kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Todistajien tulee tietää, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta. Todistajana ei saa toimia sukulainen, puoliso, valtuutettu tai kukaan, jolla on asiassa oma intressi.

Yhtenä keskeisenä muotovaatimuksena on se, että valtuuttaja on ymmärtänyt asiakirjan merkityksen. Mikäli näin ei ole, asiakirja on myöhemmin riitautettavissa. On lisäksi olennaista, että valtuuttajalla on kelpoisuus laatia valtakirja. Jos hänen toimintakykynsä on jo heikentynyt olennaisesti, kelpoisuutta ei enää ole ja asiakirja voidaan julistaa mitättömäksi.

Miten edunvalvontavaltakirja rekisteröidään ja milloin edunvalvontavaltuutus astuu voimaan?

On olennaista huomioida, että edunvalvontakirja ei astu voimaan heti, vaan asiakirja on ”varalla”. Valtuutus voidaan vahvistaa vasta, kun valtuuttaja ei itse kykene hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietoviraston menettelyssä.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun valtakirja on vahvistettu ja rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa. Vasta tämän vahvistuksen jälkeen valtuutettu saa oikeuden toimia valtuuttajan puolesta. Menettelyssä Digi- ja väestötietovirasto voi pyytää esimerkiksi lääkärinlausunnon valtuuttajan toimintakyvystä varmistaakseen, että valtuutuksen vahvistaminen on aiheellista.

Miksi lakimies kannattaa ottaa mukaan laatimaan valtakirjaa?

Edunvalvontavaltakirja on itse laadittuna ilmainen lukuun ottamatta Digi- ja väestötietoviraston 130 euron vahvistusmaksua. Lakimiehen laatimana hinta vaihtelee 340–600 euron välillä asiakirjan laajuudesta riippuen. Jos edunvalvontavaltakirjan laatii ilman lakimiehen apua, on suurena riskinä asiakirjan mitättömyys. Tällöin asiakirja ei tule voimaan, vaikka tarve edunvalvontavaltuutukselle olisi akuutti.

Lakimies varmistaa, että asiakirja on pätevä ja tulee voimaan, kun sitä todella tarvitaan. On olennaista, että asiakirjan vaativa henkilö tuntee lainsäädäntöä ja välttää puutteet muotovaatimuksissa. Asiakirjan tulee olla oikein muotoiltu, valtuuttajan tulee olla kelpoinen allekirjoittamaan se ja tässä allekirjoitustilanteessa tulee olla paikalla kaksi esteetöntä todistajaa. Muotovaatimusten ohella on keskeistä huomioida, että valtakirja ei ole liian suppea tai tulkinnanvarainen, koska tämä vaikeuttaa olennaisesti valtuuttajan asioiden hoitamista. Lakimies varmistaa siis, että valtuutus toimii myös käytännössä.

Usein kysyttyä

1. Mitä eroa on edunvalvontavaltakirjalla ja hoitotahdolla?

Molemmat asiakirjat on tarkoitettu ennakoimaan tilanteita, joissa henkilö ei kykene enää huolehtimaan itsestään tai ilmaisemaan tahtoaan, mutta niillä on merkittäviä eroja. Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, kun taas hoitotahto on henkilön vapaamuotoinen tahdonilmaisu. Edunvalvontavaltakirjalla henkilö valitsee etukäteen toisen henkilön päättämään itseään koskevien taloudellisten ja henkilökohtaisten asioiden hoitamisesta. Hoitotahdolla henkilö ilmaisee, miten hän haluaa itseään hoidettavan tulevaisuudessa.  

2. Voiko valtakirjan tehdä ilman lakimiestä?

Kyllä, edunvalvontavaltakirjan voi periaatteessa tehdä ilman lakimiestä. On kuitenkin suositeltavaa pyytää lakimieheltä apua edunvalvontavaltakirjan laatimiseen, koska asiakirjaa koskevat tietyt, tarkat laissa määritellyt muoto- ja sisältövaatimukset. Jos niitä ei noudateta, asiakirja on pätemätön.  

3. Milloin valtuutus tulee voimaan?

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista haetaan DVV:lta, ja valtuutus tulee vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Valtuutus voidaan hyväksyä vain, jos valtuuttajan terveydentila on heikentynyt ja hän on sen vuoksi kykenemätön huolehtimaan asioistaan. Valtuutuksen vahvistamista varten on hankittava lääkärilausunto. 

4. Voiko asiakirjan peruuttaa?

Kyllä, edunvalvontavaltuutuksen voi peruuttaa. Jos peruuttaminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun DVV on vahvistanut asiakirjan, peruuttamista tulee hakea DVV:lta.  

5. Miten valtuutettu valitaan?

Valtuuttaja voi valita valtuutetun itse. Usein valtuutettuna toimii esimerkiksi puoliso tai lapsi. Valtuuttaja voi nimetä myös toissijaisen valtuutetun tai varavaltuutetun. Valtuutettu valitaan siis ennakoivasti.

6. Tarvitaanko todistajia?

Edunvalvontavaltuutukseen tarvitaan aina kaksi esteetöntä todistajaa. Todistajana ei saa olla sukulainen, puoliso, valtuutettu tai henkilö, jolla on intressi asiassa.

7. Voidaanko valtuuksia rajoittaa?

Kyllä, valtuuksia voidaan rajoittaa. Valtuuttaja voi määritellä ja rajata valtuutetun tehtävät ja toimialueet valtakirjassa. On kuitenkin yleistä, että valtuutetulle annetaan valtuudet hoitaa yleisesti ja laajasti taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita.

8. Miten DVV:n rekisteröinti toimii?

DVV:n rekisteröinti tapahtuu sen jälkeen, kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu. Vasta rekisteröinnin jälkeen valtakirja on voimassa.  

9. Voiko valtuutettuja olla useita?

On mahdollista määrätä useita samanaikaisia valtuutettuja. Tällöin valtakirjassa kannattaa yksilöidä, millä tavoin valtuutetut ovat oikeutettuja tekemään oikeustoimia valtuuttajan puolesta. Valtuutuksessa voidaan määrätä esimerkiksi kaksi valtuutettua, joista kummallakin on itsenäinen kelpoisuus tehdä oikeustoimia valtuuttajan puolesta.

Edunvalvontavaltuutus Riihimäki

Mikäli haluat apua edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Riihimäellä, ota yhteyttä Tanja Ihajärveen tanja@aalouhi.fi tai 040 840 1886.

Edunvalvontavaltuutus Hämeenlinna ja lähialueet

Mikäli haluat apua edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen Hämeenlinnassa tai lähialueilla, ota yhteyttä Tarja Ollilaan tarja@aalouhi.fi tai 040 180 6627.

Edunvalvontavaltuutus Forssa

Mikäli haluat apua edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen Forssassa, ota yhteyttä Néa Rantalaan nea@aalouhi.fi tai 040 833 6926.

Lisää edunvalvontavaltuutuksista Digi- ja väestötietoviraston sivuilla

Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen, DVV

Tutustu myös KKO:n ratkaisuun liittyen edunvalvontavaltuutukseen ja lähestymiskieltoon

KKO 2023:21, Edunvalvontavaltuutus ja lähestymiskiellon hakeminen

Artikkelin on kirjoittanut Asianajotoimisto Louhi Oy:n oikeusnotaari, avustava juristi Sophia Scollo.