26 syys Lesken asumissuoja

Perintökaaren mukaan leski perii ensiksi kuolleen puolisonsa vain, jos ensiksi kuollut puoliso on ollut naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillisiä. Mikäli ensiksi kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä, ei leski peri puolisoaan. Tällaisissa tilanteissa lesken asemaa on kuitenkin lainsäädännöllä turvattu siten, että hänelle on myönnetty oikeus pitää ensiksi kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tämä niin kutsuttu lesken enimmäissuoja on voimassa niin kauan kuin joku rintaperillisistä tai testamentin saajista vaatii jakoa.  

Mikäli joku ensiksi kuolleen puolison rintaperillisistä tai testamentinsaajista vaatii jakoa, kaventuu lesken enimmäissuoja niin kutsutuksi lesken vähimmäissuojaksi, jota kutsutaan myös asumissuojaksi. Asumissuojalla tarkoitetaan sitä, että vaikka rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatisi jakoa, olisi leskellä tällaisesta vaatimuksesta huolimatta oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva puolison kodiksi sopiva asunto.  

Vähimmäissuojaa nauttivan henkilöpiirin osalta on tärkeää huomata, että perintökaaren lesken suojaa koskevat säännökset koskevat vain avioleskeä. Avoleskellä ei ole oikeutta vähimmäissuojaan, eikä myöskään aviopuolisolla siinä tapauksessa, että avioero on ollut vireillä puolison kuollessa. Vähimmäissuojan piiriin kuuluvan omaisuuden määrittelemisen kannalta taas olennaista on, että asunto on ollut ensiksi kuolleen puolison tai puolisoiden yhteisesti omistama. Asunto voi olla esimerkiksi kiinteistöllä sijaitseva rakennus tai asunto-osake. Vapaa-ajan asunto ei kuulu vähimmäissuojan piiriin. 

Lesken asumissuoja tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun leski ei itse omista hänen kodikseen sopivaa asuntoa. Kodin sopivuuden arviointia suoritetaan kokonaisharkinnan perusteella monilla eri kriteereillä. Käytännössä vakiintuneet kriteerit liittyvät ennen kaikkea asunnon kokoon, sijaintiin, mukavuuteen ja asumistyyppiin. Lesken kodiksi sopivan asunnon ei tarvitse välttämättä olla yhtä suuri kuin puolisoiden yhteinen koti on ollut ja tässä annetaan painoarvoa lesken asumistarpeille. Asunnon sijainnilla voi olla merkitystä sikäli, että jos muutoin lesken kodiksi sopiva asunto sijaitsee kaukana, voi lesken henkilökohtainen elämäntilanne kuitenkin estää häntä muuttamasta sinne. Mukavuuden kriteeri taas liittyy siihen, että merkitystä annetaan sille, että kodiksi sopiva asunto vastaa mukavuustasoltaan puolisoiden yhteistä kotia. Asumistyypillä puolestaan tarkoitetaan sitä, onko koti esimerkiksi kerrostalohuoneisto tai omakotitalo. Asunnon sopivuutta kodiksi lisää se, että asumistyyppi on samantyyppinen kuin puolisoiden yhteisessä kodissa. Joka tapauksessa kokonaisharkinnan lähtökohtana tulisi olla se, ettei puolison kuolema alenna lesken asumisen tasoa, vaikka se voikin muuttaa sitä erilaiseksi. 

Vähimmäissuojan piiriin kuuluu asunnon lisäksi myös tavanomainen asuntoirtaimisto. Tavanomaisena pidetään sellaista irtaimistoa, jonka on tarkoitettu välittömästi palvelevan asumista. Tällainen irtaimisto käsittää muun muassa huonekalut, kodinkoneet, kodin tekstiilit, ruokailu- ja keittiövälineet ja tavanomaiset koriste-esineet. Irtaimistonkin osalta on huomattava, että lesken vähimmäissuoja ulottuu vain siihen irtaimistoon, joka sijaitsee puolisoiden kodissa, eikä esimerkiksi vapaa-ajan asunnossa. 

Lesken asumissuojasta puhuttaessa nousee usein esiin myös kysymys siitä, mikä on omaisuuden omistajien, esimerkiksi ensiksi kuolleen rintaperillisten, asema suhteessa leskeen. Lesken asumissuoja kaventaa luonnollisesti omistajien määräämisvaltaa heidän omaisuuteensa. Omistaja ei esimerkiksi saa ilman lesken suostumusta luovuttaa hallintaoikeuden alaista omaisuutta. 

Hallintaoikeuden ja omistusoikeuden jakautuminen eri tahoille vaikuttaa myös perintöverotukseen. Leski ei ole velvollinen suorittamaan perintöveroa hallintaoikeudestaan asuntoon ja asuntoirtaimistoon. Sen sijaan omistusoikeuden saajat ovat perintöverovelvollisia sellaisestakin omaisuudesta, jota rasittaa lesken hallintaoikeus. Omistajien saaman omaisuuden arvosta kuitenkin vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavamaisesti ja siihen vaikuttavat muun muassa hallintaoikeuden haltijan ikä ja asunnon käypä arvo. 

ON, avustava lakimies Tanja Ihajärvi