29 elo Lapsen elatusapu vuoroasumistilanteessa

Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu yhtä paljon tai melkein yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Kun lapsi viettää vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhemman luona lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien, on kyse lähtökohtaisesti vuoroasumisesta. Nykyisin tieto vuoroasumisesta voidaan merkitä myös väestötietojärjestelmään, mutta vuoroasumista koskevaan sopimukseen tai päätökseen on silti merkittävä myös tieto siitä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Asuinpaikka vaikuttaa nimittäin muun muassa siihen, millä paikkakunnalla monet lakisääteiset julkiset palvelut (kuten päiväkotipaikka, koulu ja terveydenhuolto) järjestetään lapselle.

Lapsella on vuoroasumistilanteessakin oikeus riittävään elatukseen molempien vanhempien luona. Siksi vuoroasuminen ei automaattisesti poista velvollisuutta maksaa elatusapua. Vuoroasumistilanteessa kumpi vain vanhemmista voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua lapselle, kun taas suppeamman tapaamisoikeuden tilanteissa elatusavun suorittaja on tapaava vanhempi eli vanhempi, jonka luona lapsi ei asu.

Oikeusministeriö on jo vuonna 2007 antanut ohjeen siitä, miten lapsen elatusavun määrä lasketaan ja miten se määräytyy. Tämä ohje ei suoraan sovellut vuoroasumistilanteisiin, kuten ei sen vuoksi myöskään useimmat netistä löytyvät elatusapulaskuritkaan. Vuoroasumistilanteissa elatusavun määrän laskeminen on korostetun tapauskohtaista. Vuoroasuvan lapsen molemmilla vanhemmilla on oltava lapsen asumiseen riittävät tilat ja arkipäiväiset tavarat ja varusteet, ja lisäksi useimmiten molemmat vanhemmat osallistuvat vuoroasuvan lapsen kustannuksiin esimerkiksi tekemällä vaate- ja muita hankintoja tai maksamalla lapsen harrastukseen liittyviä kuluja. Tästä johtuen vuoden 2007 elatusapuohjeen laskentaperiaatteet eivät kaikilta osin sovellu vuoroasuvan lapsen elatusavun määrittämiseen. Oikeusministeriö antoikin vuonna 2023 uuden ohjeen elatusavun määräytymisestä nimenomaan vuoroasumistilanteissa.

Vanhempien keskinäistä elatusvastuuta jaettaessa lapsen kustannukset jaetaan vuoroasumistilanteessa lähtökohtaisesti puoliksi molemmille vanhemmille. Myös lapsen osuus asumiskustannuksista jyvitetään molempien vanhempien asumiskustannuksiin. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhempien elatuskyky arvioidaan vanhemman tulojen, ansiomahdollisuuksien ja varallisuuden perusteella. Huomioon otetaan muun muassa myös muu elatusvastuu eli erityisesti muut lapset tai vaikkapa erityiset sairaanhoitomenot. Vuoroasumistilanteissa on huomioitava, että vuoroasuvan lapsen elatuslaskelmassa ei tehdä luonapitovähennystä, joka taas tehdään suppeamman tapaamisoikeuden tapauksissa sen perusteella, kuinka paljon lapsi tapaa elatusapua maksavaa vanhempaansa.

Elatusapu tulee vuoroasumistilanteissa maksettavaksi jommallekummalle vanhemmille erityisesti tilanteissa, joissa toinen vanhempi on huomattavasti suurituloisempi kuin toinen, eli toisen elatuskyky on huomattavasti parempi, kuin toisen vanhemman. Toinen yleinen tilanne on se, että vuoroasumisesta huolimatta toinen vanhempi maksaa huomattavasti suuremman osan lapsen kustannuksista, kuin toinen vanhempi, jolloin kustannusten jakoa voidaan tasoittaa elatusapua maksamalla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös vuoroasumistilanteissa lapsen elatuksesta vastataan vanhempien elatuskyvyn mukaisessa suhteessa, mikä voi tarkoittaa sitä, että toinen vanhempi saattaa perustellusti maksaa enemmän lapsen kustannuksia kuin toinen, jos hänellä on myös parempi elatuskyky.

Yhteisen lapsen vuoroasuminen edellyttää lähtökohtaisesti vanhempien hyvää yhteistoimintaa ja kommunikointia keskenään, joten jos elatusavusta tai sen suuruudesta näyttää olevan vanhempien välillä erimielisyyttä, kannattaa asiassa kääntyä ajoissa asiantuntijan puoleen neuvojen pyytämiseksi, jotta vanhempien välinen erimielisyys ei eskaloituisi ilmiriidaksi lapsen elatusavusta. Elatusapuriidoissa suurimmassa osassa päästään kuitenkin vanhempien välillä sopuun, eikä riita tällöin pitkity tai ala vaikuttaa tarpeettomasti muuhunkin lapsen asioiden hoitoon negatiivisesti.

Pinja Rantanen

asianajaja

Aiempi yleisluontoisemmin aihetta käsittelevä kirjoituksemme löytyy oheisen linkin takaa https://aalouhi.fi/lapsen-vuoroasuminen/