Lähestymiskielto

Lähestymiskielto suojaa rikoksen uhalta ja vakavalta häirinnältä

Henkilö, joka pelkää turvallisuutensa puolesta tai kokee vakavaa häirintää, voi hakea lähestymiskieltoa.  Lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi.

Lähestymiskielto tarkoittaa paitsi suojaa uhrille, myös sen henkilön perusoikeuksiin puuttumista, jota vastaan lähestymiskielto määrätään. Siten lähestymiskiellon määräämisen perusteita harkitaan aina huolellisesti.

Lähestymiskielto voidaan määrätä perusmuotoisena tai laajennettuna

Perusmuotoisen lähestymiskiellon sisältönä on se, että henkilöä kielletään ottamasta yhteyttä suojattavaan henkilöön tai edes yrittämästä sitä.  Kaikenlainen yhteyden ottaminen, johon ei ole asiallista perustetta, on kiellettyä. Yhteydenottamista on esimerkiksi viestin lähettäminen, vaikka sisältö sinänsä ei olisikaan uhkaava. Asiallinen peruste yhteydenpidolle voi olla esimerkiksi silloin, kun suojattavalla henkilöllä ja sillä, jota vastaan kielto on haettu, on yhteisiä huollettavia, joiden asioista on tarpeen sopia.

Lähestymiskielto voidaan määrätä myös laajennettuna, jolloin henkilöä voidaan yhteyden ottamisen lisäksi kieltää oleskelemasta esimerkiksi hakijan kotona, työpaikalla, mökillä tai muussa käräjäoikeuden päätöksessä määritellyssä paikassa. 

Lähestymiskieltoa haetaan joko perusmuotoisena tai laajennettuna ja käräjäoikeus määrittelee asiaa koskevassa päätöksessään suojan laajuuden ja mahdolliset poikkeukset siihen. Lähestymiskielto voi olla voimassa enintään vuoden ja sille on mahdollista hakea jatkoa, mikäli kiellon määräämisen edellytykset edelleen täyttyvät.  

Perheen sisäinen lähestymiskielto

Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa voidaan määrätä, että se, ketä vastaan kielto määrätään, joutuu muuttamaan pois yhteisestä kodista. Hän ei saa myöskään ottaa yhteyttä suojattavaan henkilöön tai sitä yrittää. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna, jolloin henkilö ei saa esimerkiksi oleskella yhteisen kodin lähistöllä. Perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen kriteerit ovat tavallista tiukemmat ja kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. Kiellon määräämistä punnitaan huolellisesti ottaen huomioon mm. häirinnän ja uhan laatu sekä olosuhteet yleensä. Kielto voi olla voimassa maksimissaan kolme kuukautta.

Lähestymiskiellon hakeminen ja käsittely

Lähestymiskieltoa haetaan kirjallisella hakemuksella käräjäoikeudelta. Hakemukseen on käytettävissä valmis lomakepohja. Hakemukseen liitetään asiaan liittyvä kirjallinen todistelu, esimerkiksi kopiot uhkaavista viesteistä tai rikosilmoituksista. Lähestymiskieltoa koskevat asiat käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisinä. Käräjäoikeus järjestää asiasta istunnon, jossa kuullaan paitsi hakijaa ja sitä henkilöä, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan, myös mahdollisia todistajia. Tietyissä tilanteissa lähestymiskielto on mahdollista käsitellä myös muun rikosasian yhteydessä, mikäli osapuolet asioissa ovat samat.

Jos lähestymiskiellon määrääminen ei siedä viivytystä vaan se on tarpeen välittömän rikoksen uhan torjumiseksi, on se mahdollista määrätä myös väliaikaisena. Asiaa koskeva pyyntö on mahdollista tehdä esimerkiksi poliisille ja poliisilla on oikeus itse määrätä lähestymiskielto uhkaavissa tilanteissa myös ilman sitä koskevaa pyyntöä. Väliaikainen kielto tulee voimaan heti ja sen jälkeen lopullinen lähestymiskieltoasia käsitellään vielä käräjäoikeudessa

Lähestymiskiellon hakijan asema parani tuoreen lakimuutoksen myötä

Pääsääntönä on, että osapuolet huolehtivat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan lähestymiskieltoasiassa. Juuri voimaantulleen lakimuutoksen myötä lähestymiskiellon hakijalta ei kuitenkaan enää missään tilanteissa peritä hakemusmaksua.

Hakijan asemaa on tuoreella lakimuutoksella parannettu siten, että käräjäoikeus voi määrätä oikeudenkäyntiavustajan lähestymiskiellon hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät. Näissä tilanteissa avustajan palkkio maksetaan valtion varoista eikä hakijalle siten aiheudu juristin käyttämisestä mitään kuluja. Mikäli avustajan määräämisen edellytykset eivät täyty on asiassa mahdollista saada myös oikeusapua, mikäli avun saamisen edellytykset täyttyvät.  Myös henkilöllä, jota vastaan kieltoa haetaan, on oikeus käyttää avustajaa ja mahdollisuus ehtojen täyttyessä saada oikeusapua. Avustajaksi voi valita sopivan asianajajan tai muun luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan.