Koeaika ja koeaikapurun perusteet

Työsopimuksissa käytetään nykyisin hyvin yleisesti koeaikamääräystä. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille työsuhteen osapuolille aikaa harkita, vastaako työsopimus ennakko-odotuksia. Työnantaja saa aikaa selvittää, onko työntekijä soveltuva hänelle tarkoitettuihin työtehtäviin ja työntekijä saa aikaa selvittää, vastaavatko työnkuva ja työnantaja hänen odotuksiaan. Koeaikapurku eroaa irtisanomisesta siten, että koeaikapurkua käytettäessä työsuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. On siten täysin mahdollista, että koeaikapurkua käytettäessä työsuhde päättyy samana päivänä, kun purusta on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

Koeajan käyttämisen edellytyksiä ei ole laissa säännelty muutoin kuin koeajan pituuden osalta. Koeaikaa saa käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevissa että määräaikaisissa työsopimuksissa. Koeajan pituus voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Näin ollen jos työsopimus kestää esimerkiksi kuusi kuukautta, saa koeaika olla enintään kolme kuukautta.

Koeaika sijoittuu työsuhteen alkuun ja sitä saa lähtökohtaisesti käyttää vain kerran työsuhteen aikana. Jos saman työnantajan ja työntekijän välillä tehdään vanhan työsuhteen päätyttyä uusi työsopimus, voidaan koeaika uusia vain erityisestä syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että työntekijän aiemmasta työsuhteesta on kulunut pitkä aika tai työntekijän työtehtävät muuttuvat olennaisesti.   

Mikäli koeaikamääräystä aiotaan soveltaa, on siitä ilmoitettava nimenomaisesti työntekijälle. Tyypillisesti koeajasta sovitaan työsopimuksessa. Jos työnantaja on sidottu sellaiseen työehtosopimukseen, jossa on määräys koeajasta, tulee määräyksen soveltamisesta ilmoittaa työntekijälle tässäkin tapauksessa työsopimusta tehtäessä.

Koeajan kuluessa sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde. Työsuhde voidaan purkaa koeaikana esimerkiksi työn suorittamiseen liittyvien puuteellisuuksien takia. Puutteellisuudet voivat ilmetä esimerkiksi siten, etteivät tavoitteet täyty, työn jälki on huolimatonta tai työntekijä ei noudata ohjeita. Työntekijän toistuvaa myöhästelyä ja luvattomia poissaoloja on niin ikään pidetty koeaikapurkuun oikeuttavina perusteina. Työsuhde voidaan purkaa koeaikana myös esimerkiksi siitä syystä, että työntekijä ei sopudu työtehtäviinsä tai työyhteisöön. Sopeutumattomuus voi ilmetä esimerkiki negatiivisena asenteena työntekijää kohtaan tai muiden työntekijöiden häiritsemisenä tai heidän työnsä vaikeuttamisena.

Purkamisoikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Työsuhdetta ei saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Perusteen syrjivyyden ja epäasiallisuuden kriteerit ovat muotoutuneet oikeuskäytännössä. Syrjivinä perusteina pidetään esimerkiksi ikään, sukupuoleen, terveydentilaan, kansalaisuuteen, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn, kuten vakaumukseen liittyviä perusteita. Esimerkiksi koeaikapurkua sairauden ja raskauden perusteella on pidetty oikeuskäytännössä epäasiallisena purkuperusteena.

Koeaikapurkua on pidetty epäasiallisin perustein tehtynä myös esimerkiksi tilanteessa, jossa on ollut kyse työnantajan erehdyksestä. Kyse on voinut olla esimerkiksi siitä, että työnantaja on tehnyt virheellisen arvion työntekijän terveydentilasta tai epäillyt työntekijää perusteettomasti varastamisesta ja sillä perusteella purkanut työsopimuksen koeajalla. Työnantaja ei saa myöskään purkaa työsuhdetta koeaikana sillä perusteella, että työntekijä on osallistunut lailliseen työtaisteluun tai vaatinut oikeuksiensa, kuten työaikalain noudattamisen, toteuttamista.

Työsopimuslain vaatimus siitä, ettei työsuhdetta saa purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla, koskee yhtä lailla työntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös työntekijän purkaessa työsopimuksen koeaikana, on siihen oltava asiallinen ja työhön liittyvä syy. Oikeuskäytännössä on pidetty epäasiallisena purkuperusteena esimerkiksi sitä, että työntekijä on saanut tarjouksen paremmasta palkasta toisaalla ja sen vuoksi purkanut työsopimuksen koeajalla.

Kirjoittaja ON, avustava lakimies Tanja Ihajärvi