28 kesä Lapsen vuoroasuminen

Erotilanteessa perheet voivat sopia monenlaisista lapsen asumiseen liittyvistä ratkaisuista. Yhtä oikeaa mallia lapsen asumiseen ei ole, mutta lapsenhuoltolaki tulee ottaa huomioon sopiessa lasten huoltajuutta ja asumista koskevista kysymyksistä.

Mitä eroa on vuoroasumisella ja tapaamisoikeudella?

Tässä blogitekstissä keskitytään nimenomaan vuoroasumiseen, joka tarkoittaa sitä, että lapsen asuinpaikka on vahvistettu toiselle vanhemmalle, mutta lapsella on oikeus tavata toista vanhempaansa yhtä paljon tai lähes yhtä paljon. Kun puhutaan vuoroasumisesta, lähtökohtana on, että lapsi viettää vähintään 40 %:a ajasta myös toisen vanhemman luona. Jos puhutaan vähäisemmästä oleskelusta toisen vanhemman luona, kyse on yleensä tapaamisoikeudesta.

Miten lapsen etu huomioidaan huollosta sopiessa?

Lähtökohtana on, että lapsen huollosta päätettäessä sovitaan sellaisesta ratkaisusta, joka on lapsen etujen ja tarpeen mukainen. Kysymys on nimenomaan lapsen edusta ja lapsen oma mielipide tulee ottaa huomioon. Asumisratkaisusta päätettäessä huomioon tulee ratkaisun sopivuus juuri kyseiselle lapselle hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden, sekä lapsen arjen sujuvuus.

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdään kirjallisesti ja vahvistetaan sillä hyvinvointialueella, jossa lapsen asuinpaikka sijaitsee. Sopimuksen vahvistamisesta päättää yleensä lastenvalvoja ja hänen tulee varmistua siitä, että sopimus on lapsen edun mukainen. Sopimuksen sisällölle on kuitenkin asetettu tiettyjä kriteerejä, joiden tulee ilmetä sopimuksesta. Esimerkiksi vuoroasuminen tai tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot tulee ilmetä sopimuksesta ja sopimukseen tulee kirjata, kumpi asuinpaikka ilmoitetaan viralliseksi kodiksi.

Lapsen asumisesta päätettäessä tulisi lapsenhuoltolain mukaan huomioida aina lapsen etu. Lapsen etua pohdittaessa voidaan ottaa huomioon lakisääteiset hyvän huollon tavoitteet, mutta usein kuitenkin kysymys sisältää paljon tapauskohtaista harkintaa, jossa muilla kuin juridisilla perusteilla on suuri painoarvo. Lapsen edun lisäksi asiassa tulisi ottaa huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lastenvalvoja tai muu sopimusta vahvistava viranomainen ottaa nämä seikat huomioon sopimusta vahvistaessaan.

Vuoroasumisesta huolimatta lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite

Kun lapsen asumisesta sovitaan, on hyvä ottaa huomioon sen oikeudelliset vaikutukset. Lapselle voidaan ilmoittaa ainoastaan yksi virallinen asuinpaikka Digi- ja väestötietovirastolle vuoroasumisjärjestelystä huolimatta. Tämä asuinpaikka vaikuttaa monien lakisääteisten julkisten palveluiden kuten lapsen päivähoitopaikan, koulun ja terveydenhuollon määräytymiseen.  Myös etuuksissa huomioidaan lapsen asuinpaikka. Kun lapsen asuinpaikka sovitaan toisen vanhemman luokse, lapsi otetaan asumistukea myönnettäessä huomioon ainoastaan sen ruokakunnan jäsenenä, jonka luona hän on kirjoilla.

Voiko olla velvollisuus maksaa elatusapua, vaikka kyseessä olisi vuoroasuminen?

Vuoroasuminen ei välttämättä poista velvoitetta maksaa elatusapua. On huomionarvoista, että vuoroasumistilanteissa kumpi tahansa vanhemmista saatetaan velvoittaa suorittamaan elatusapua. Elatusapukysymystä pohdittaessa otetaan huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Elatusapukysymykset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti vuoroasumistilanteissa.

Mitä jos sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta ei päästä?

Aina vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Tarvittaessa tuomioistuin voi tehdä päätöksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen tehtävänä on tällöin löytää ratkaisu, joka on parhaiten lapsen edun mukainen. Samalla tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta.

Avustamme lasten huoltoriidoissa

Toimistomme juristit avustavat lapsen huoltoriidoissa. Avustamiseen voi kuulua neuvotteluissa avustamista, sekä sovittelua ja tilanteen vaatiessa myös oikeudenkäynnin hoitamista.

Kirjoittaja: oik. yo., avustava lakimies Tuomas Pekkanen