16 maalis Välimiesmenettely riidanratkaisukeinona

Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle riita-asioissa. Välimiesmenettelyssä voidaan ratkaista sellaisia yksityisoikeudellisia asioita, joissa sovinto on sallittu. Käytännössä välimiesmenettelyä käytetään erityisesti liike-elämän riitatilanteissa. Yleisen käsityksen mukana välimiesmenettelyn käyttö on yleistynyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tarkkoja tilastoja käytyjen välimiesmenettelyiden määristä ei kuitenkaan ole, koska välimiesorganisaatioiden lisäksi on olemassa ns. ad hoc- välimiesmenettelyitä, jotka jäävät ainoastaan osapuolten tietoon, eikä niitä siten ole mahdollista tilastoida. Välimiesmenettelyitä järjestetään kuitenkin lukumääräisesti suhteellisen vähän ja koska niiden olemassaolo ja sisältö eivät tule julkisuuteen, on tämä kiistojen ratkaisua koskeva menettelymuoto monille vieras.

Välimiesmenettelyn käyttäminen edellyttää osapuolten sopimusta

Jotta riita-asia tulisi ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, tulee riidan osapuolten sopia asiasta. Välimiesmenettelystä on sovittava kirjallisesti joko etukäteen tai riitatilanteen syntymisen jälkeen. Asiasta voidaan tehdä joko erillinen välityssopimus tai välimiesmenettelyn käyttämistä koskeva välityslauseke voidaan sisällyttää yhtenä ehtona muuhun sopimukseen. Tällainen lauseke on tyypillinen yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa ja esimerkiksi osakassopimuksissa. Osakassopimuksissa välityslauseke koskee usein myös yksityishenkilöitä, jotka ovat osakkaina. Mikäli sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että mahdolliset riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä, ei niitä voida ratkaista tuomioistuimessa, mikäli joku osapuolista vetoaa tähän ehtoon.

Menettelyn ominaispiirteet

Välimiesmenettelyä arvostetaan erityisesti sen nopeuden ja käsittelyn luottamuksellisuuden takia. Välimiesmenettelyprosessina on yleensä tuomioistuinprosessia nopeampi. Välimiesmenettelyn keston on arvioitu olevan keskimäärin 4–12 kuukautta, kun yleisissä tuomioistuimissa tuomioistuinprosessi muutoksenhakuvaiheineen saattaa kestää useita vuosia. Osapuolilla on suuri määräysvalta liittyen siihen, miten asiaa käytännössä käsitellään. Osapuolet voivat sopia yhteisellä sopimuksella esimerkiksi asian ratkaisevien välimiesten määrästä, välimiesmenettelyn paikasta ja kielestä, käsittelyaikataulusta ja asiassa annettavien lausumien määrästä. Välimiesmenettely ja asiassa annettava välitystuomio ovat luottamuksellisia ja salassa pidettäviä ja tulevat siten ainoastaan asian osapuolten tietoon. Menettely ei siten aiheuta osapuolille samanlaista mainehaittaa kuin monesti tuomioistuimissa käsiteltyjen riita-asioiden osalta tapahtuu, lisäksi liikesalaisuuksien suoja on vahva välimiesmenettelyssä.

Välitystuomio on lopullinen

Välimiesmenettelyssä välitystuomion antavat osapuolten valitsemat välimiehet. Välimiehiä on tyypillisesti 1 tai 3. Mikäli välimiehiä on vain yksi, annetaan tämän valinta puolueettoman tahon tehtäväksi. Mikäli välimiehiä on kolme, valitsevat riidan molemmat osapuolet yleensä yhden välimiehen ja nämä valitsevat yhdessä kolmannen välimiehen, joka toimii puheenjohtajana. Valintaoikeus mahdollistaa sen, että välitysmiehiksi voidaan valita kyseessä olevan riidan oikeusalan asiantuntijoita. Käytännössä Suomessa käytettävät välimiehet ovat asianajajia, jotka ovat joko oman oikeudenalansa kotimaisia tai kansainvälisiä asiantuntijoita. Välitystuomio on lopullinen eivätkä osapuolet voi siitä valittaa. Riidan voittanut osapuoli voi pyytää ratkaisun täytäntöönpanoa tuomioistuimelta.

Välimiesmenettely arveluttaa sopimusosapuolia usein sen oletetun kalliin hinnan takia. Keskuskauppakamarin välimieslautakunta vahvistaa palkkiot niissä välimiesmenettelyissä, jotka käydään sen sääntöjen mukaisesti. Välimieslautakunnan sivuilta löytyy laskuri, jonka avulla kustannuksia voi arvioida. Asianajopalkkioiden osalta prosessi ei yleensä kuitenkaan ole oikeudenkäyntiä kalliimpi, monesti päinvastoin, koska muutoksenhakuvaiheet jäävät pois ja asia käsitellään ainoastaan kerran.

Jenna Järnstedt, asianajaja