Irtisanomisajan palkka 2026 – laskeminen ja työntekijän oikeudet

Kun työsuhde päättyy, yksi tärkeimmistä kysymyksistä on, kuinka paljon palkkaa irtisanomisajalta kuuluu maksaa ja milloin se maksetaan. Samalla voi herätä monia käytännön kysymyksiä: Pitääkö irtisanomisaikana käydä normaalisti töissä? Maksetaanko irtisanomisajalta aina palkkaa? Mitä tapahtuu, jos työnantaja ajautuu konkurssiin? Tässä artikkelissa selvennetään irtisanomisajan palkan määräytyminen, laskeminen ja erityistilanteet työntekijän näkökulmasta.

Mitä irtisanomisajan palkka tarkoittaa?

Irtisanomisajan palkalla tarkoitetaan työntekijälle irtisanomisajalta maksettavaa palkkaa. Irtisanomisajan palkkaa tulee maksaa riippumatta siitä, onko työntekijällä enää työvelvoitetta irtisanomisajalla. Irtisanomisajan palkasta säädetään työsopimuslaissa. Työntekijän näkökulmasta irtisanomisajan palkka turvaa elannon siirtymävaiheessa.

Työntekijän näkökulma

Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa irtisanomisajalta riippumatta siitä, antaako hän enää irtisanotulle työntekijälle työtehtäviä. Työnantajalla on mahdollisuus vapauttaa työntekijä työvelvoitteesta, mutta velvollisuus maksaa palkkaa säilyy silti.

Työnantajan näkökulma

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus saada palkkaa koko irtisanomisajalta. Työntekijällä on oikeus myös lisien ja luontoisetujen säilymiseen.

Irtisanomisajan pituus ja palkka – mitä laki sanoo?

Irtisanomisajan pituus riippuu työsuhteen kestosta. Irtisanomisaika määräytyy työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu irtisanomisaikaa, irtisanomisaika määräytyy työsopimuslain perusteella. Irtisanomisajoista voi olla määräyksiä myös työehtosopimuksissa. Työsopimuslain mukaiset työnantajan ja työntekijän irtisanomisajat eroavat toisistaan selkeästi.

Työnantajan irtisanomisaika

Työsopimuslain mukaan työnantajan irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, irtisanomisaika on 14 päivää. Jos työsuhde on kestänyt yhdestä neljään vuotta, irtisanomisaika on kuukauden. Yli neljästä enintään kahdeksan vuotta kestäneissä työsuhteissa irtisanomisaika on puolestaan kaksi kuukautta ja yli kahdeksasta enintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa neljä kuukautta. Yli 12 vuotta kestäneiden työsuhteiden kohdalla irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Työntekijän irtisanomisaika

Työntekijän irtisanomisaika on olennaisesti lyhyempi kuin työnantajan noudattama irtisanomisaika. Työsopimuslain mukaan työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää silloin, kun työsuhde on kestänyt alle viisi vuotta. Yli viisi vuotta kestäneiden työsuhteiden kohdalla irtisanomisaika on puolestaan kuukauden.

Irtisanomisajan palkka työnantajan irtisanoessa

Työnantajan on maksettava palkka irtisanomisajalta normaalisti. Palkanmaksu koskee myös sellaisia tilanteita, joissa työnantaja ei anna työtehtäviä. Työntekijällä on siis oikeus saada irtisanomisajalta palkkaa, vaikka hänellä ei olisi enää työvelvoitetta.

Käytännön esimerkki

Tilanteessa, jossa työntekijä on ollut kuusi vuotta töissä, irtisanomisaika kaksi kuukautta. Vaikka työnantaja vapauttaisi työntekijän välittömästi työvelvoitteesta, palkkaa on silti maksettava kahden kuukauden ajalta.

Irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta – maksetaanko kerralla?

Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta jo ennen irtisanomisajan päättymistä, mutta palkanmaksu jatkuu aina työsuhteen lopulliseen päättymiseen saakka. Työnantaja voi maksaa palkan normaalissa rytmissä, kuten joka toinen viikko tai kuukausittain. Työnantaja voi maksaa palkan myös kertasuorituksena.

Oikeuskäytännön näkemyksiä

Työsopimuslaki ei sisällä sääntelyä siitä, miten irtisanomisajan palkka kuuluu maksaa normaalissa irtisanomistilanteessa, jossa irtisanomisaikaa noudatetaan. Usein palkka maksetaan noudattaen sovittua palkanmaksukautta. Työnantajalla on kuitenkin aina mahdollisuus maksaa palkka myös kertaluontoisena suorituksena.

Työntekijän oikeus

Työntekijällä on lähtökohtaisesti velvollisuus tehdä töitä irtisanomisajalla. Jos työnantaja vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada irtisanomisajalta työsopimuksen mukainen palkka sekä työsuhteeseen kuuluvat tavanomaiset edut. Myös lomakorvaukset ja mahdolliset lisät maksetaan irtisanomisajalta.

Irtisanomisajan palkka ja konkurssi – mitä työntekijän on hyvä tietää?

Konkurssissa työnantaja ei välttämättä pysty itse maksamaan palkkaa työntekijälle. Tällaisia tilanteita varten työntekijän turvana on palkkaturvajärjestelmä.

Palkkaturva

Palkkaturva on valtion lakisääteinen järjestely, joka turvaa työntekijän palkan ja muut työsuhteesta johtuvat saatavat. Valtio maksaa korvauksen, jos työnantaja ei pysty maksamaan palkkaa. Palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä. Määräaika on ehdoton. Palkkaturvaa koskeva hakemus hylätään automaattisesti, jos palkkaa haetaan määräajan umpeuduttua. Palkkaturvaa maksetaan enintään 19 000 euroa työntekijää kohden.

Esimerkkitilanne

Palkkaturvaa voi hakea esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa työnantaja menee konkurssiin yhden kuukauden irtisanomisajan alussa. Työntekijä voi hakea palkkaturvasta lopun palkan.

Irtisanomisajan palkan laskeminen käytännössä

Irtisanomisajan palkan laskemiseen kuuluu peruspalkka, vuorolisät, ylityökorvaukset ja luontoisedut. Myös mahdolliset tulospalkkiot ja bonukset voivat kuulua irtisanomisajan palkkaan riippuen työsopimuksesta.

Esimerkkitilanne

Tilanteessa, jossa kuukausipalkka on 2 800 euroa ja lisäksi työsuhteeseen kuuluu luontoisetuna 200 euron arvoinen auto, kahden kuukauden irtisanomisajalta maksetaan palkkaa 6 000 euroa kokonaisuutena.

Irtisanomisajan palkka lomautustilanteessa

Jos työnantaja irtisanoo lomautuksen aikana, palkanmaksuvelvollisuus alkaa heti. Työntekijä saa palkan irtisanomisajalta, vaikka lomautus olisi jo käynnissä. Irtisanomisajan palkka lomautustilanteessa on turvattu työsopimuslailla.

Lain näkökulma

Työsopimuslaki turvaa palkan myös lomautuksen aikana. Näin varmistetaan, että lomautusta ei käytetä palkanmaksuvelvollisuuden väistämistä varten.

Yleisimmät virheet ja epäselvyydet irtisanomisajan palkassa

Irtisanomisajan palkkaan liittyy useita, yleisiä virheitä. Yksi työnantajan virhe on palkan maksamatta jättäminen tilanteessa, jossa työntekijä on vapautettu työvelvoitteesta. Yleinen virhe on myös, jos luontoisetuja ei oteta huomioon irtisanomisajan palkanlaskennassa. Irtisanomisajan palkan maksamiseen liittyy epäselvyyksiä konkurssitilanteissa, koska moni ei ole tietoinen mahdollisuudesta palkkaturvaan.

Käytännön case-esimerkki

Oikeuskäytännössä on käsitelty tapausta, jossa työnantaja ei maksanut autoetua irtisanomisajalta. Työntekijä vei asian oikeuteen ja voitti. Oikeus katsoi siis, että työntekijän irtisanomisajan palkassa tulisi huomioida myös luontoisetu eli auto täysimääräisesti.

Milloin hakea asiantuntijan apua?

Jos irtisanomisajan palkan maksamiseen liittyy kysymyksiä tai epäselvyyksiä, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Asiantuntijaa voidaan tarvita esimerkiksi konkurssitilanteissa ja palkkaturvan hakemisessa. Asiantuntijasta on apua, jos työnantaja ei suostu maksamaan irtisanomisajan palkkaa. Jos irtisanomisajan laskentaperusteista, kuten bonuksien ja lisien laskemisesta syntyy riitaa, on myös hyvä ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Asiantuntija varmistaa, että irtisanomisajan palkan maksamisessa otetaan huomioon työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus, työsopimuslaki sekä alakohtaisen työehtosopimuksen vaikutukset palkkaan.

Usein kysyttyä irtisanomisajan palkasta (FAQ)

Maksetaanko irtisanomisajan palkka aina?
Irtisanomisajan palkkaa maksetaan lähtökohtaisesti aina. On kuitenkin poikkeustilanteita, joissa irtisanomisajan palkkaa ei tarvitse maksaa. Jos työntekijä irtisanoutuu itse lomautuksen aikana ennen kuin lomautus on kestänyt 200 päivää, hänellä ei ole oikeutta irtisanomisajan palkkaan.

Pitääkö palkka maksaa kerralla, jos ei tarvitse tehdä töitä?
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkkaa kerralla edes siinä tilanteessa, jossa työntekijän ei enää tarvitse tehdä töitä. Palkka voidaan siis maksaa säännöllisesti työsopimuksessa sovitun mukaisesti, kuten kuukausittain tai kertaluontoisesti.

Mitä jos työnantaja menee konkurssiin?
Jos työnantaja menee konkurssiin eikä työnantajalla ole tämän vuoksi enää mahdollisuutta maksaa työntekijän irtisanomisajan palkkaa, työntekijällä on oikeus palkkaturvaan. Kyseessä on valtion maksama korvaus irtisanomisajalta. Palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä ja sitä pystyy saamaan enintään 19 000 euroa työntekijää kohden.

Lasketaanko luontoisedut mukaan palkkaan?
Luontoisedut lasketaan mukaan irtisanomisajan palkkaan.

Voiko palkasta sopia toisin?
Irtisanomisajan palkasta voidaan lähtökohtaisesti sopia toisin. Työntekijä voi myös luopua kokonaan irtisanomisajan palkasta.

Mitä jos työntekijä irtisanoutuu itse?
Työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan, jos hän noudattaa irtisanomisaikaa. Jos työntekijä laiminlyö irtisanomisajan noudattamisen eli lähtee ennen irtisanomisajan päättymistä, hän on työsopimuslain nojalla velvollinen korvaamaan työnantajalle korvauksen, joka vastaa noudattamatta jääneen irtisanomisajan palkkaa.

Vaikuttaako irtisanomisajan palkka työttömyyspäivärahaan?
Oikeus irtisanomisajan palkkaan estää työntekijää saamasta työttömyyspäivärahaa.

Voiko työnantaja vapauttaa työvelvoitteesta yksipuolisesti?
Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta yksipuolisesti. Työntekijän on siitä huolimatta maksettava työntekijälle irtisanomisajan palkka kokonaisuudessaan.

Irtisanomisajan palkka on työntekijän lakisääteinen oikeus. Jos epäilet, että sitä ei ole maksettu sinulle oikein, asiantuntija voi auttaa varmistamaan oikeutesi.

Voit olla meihin yhteydessä yhteydenottolomakkeella, sähköpostitse tarja@aalouhi.fi tai puhelimitse 040 180 6627.