Asuntojen vuokrasuhteisiin liittyviä riitaprosesseja kevennetään

Asuntojen vuokraamiseen liittyvät riidat voivat jatkossa ratketa nykyistä nopeammin ja edullisemmin. Käräjäoikeudessa on otettu 1.9.2026 alkaen käyttöön yksinkertaistettu riitamenettely, joka koskee pieniä riita-asioita. Menettelyä sovelletaan asuinhuoneistojen vuokraamista koskeviin riitoihin.

Pienriitamenettely pähkinänkuoressa

Pieniin riita-asioihin on suunniteltu aiempaa kevyempi tapaa hakea ratkaisua. Uudistuksen tavoitteena on vähentää käsittelyyn kuluvaa aikaa ja kustannuksia sekä helpottaa prosessia kaikkien osapuolten osalta. Uutta menettelyä kutsutaan pienriitamenettelyksi.

Uudistuksen mahdollisuudesta säädetään uudessa oikeudenkäymiskaaren 6 a luvussa. Luvussa määritellään pienriitamenettely sekä säädetään lukuisista prosessia koskevista yksityiskohdista.

Uudistus koskee nimenomaan vuokrasuhteisiin liittyviä pienempiä riitoja. Yksinkertaistetussa menettelyssä asian käsittelyä voidaan keventää silloin, kun tuomioistuimen arvion mukaan riidan voisi ratkaista ilman laajamittaista oikeudenkäyntiä. Tämä voi helpottaa sekä vuokranantajien että vuokralaisten mahdollisuuksia hakea ratkaisua riitatilanteeseen.

Mitä pienriitamenettely tarkoittaa?

Pienriitamenettelyllä tarkoitetaan yksinkertaistettua menettelyä asuinhuoneistoja koskeviin pienempiin riita-asioihin. Uudistuksen tarkoituksena on madaltaa kynnystä viedä pienimuotoinen riita tuomioistuimen ratkaistavaksi silloin, kun tavanomaisen oikeudenkäynnin kustannukset ja kesto voisivat muodostua suhteettomiksi riidan intressiin ja laatuun nähden. Pienriitamenettelyssä pyritäänkin sovittamaan oikeudenkäynnin laajuus ja kustannukset paremmin riidan merkitykseen.

Pienriitamenettelyä hyödynnetään muun muassa tilanteissa, joissa riidan aiheena on vuokravakuuden palauttaminen tai maksaminen, maksamattomat vuokrat, asunnon vahingoittamisesta aiheutunut korvausvastuu tai vuokrasopimuksen päättämiseen tai sopimuksen purkamiseen liittyvä riita.

Pienriitamenettely soveltuu asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen liittyviin riitaisiin asioihin, jotka koskevat enintään 10 000 euron riitaa. Lisäksi riidassa intressinä voi olla myös muu kuin tietty, rahamääräinen summa. Riidan aiheena voi nimittäin olla esimerkiksi häätö.

On olennaista ottaa huomioon, että pienriitamenettelyä ei sovelleta automaattisesti kaikkiin vuokrasuhteita koskeviin riitoihin, jossa intressi on enintään 10 000 euroa. Menettelyä voidaan nimittäin soveltaa vain sellaisiin riitoihin, jotka eivät ole liian laajoja tai monimutkaisia. Käräjäoikeus voi päättää, että tietyn riidan kohdalla pienriitamenettely ei onnistu, vaikka kyseessä olisi riita, jossa intressi on enintään 10 000 euroa. Käräjäoikeus voi siirtää asian täysimittaiseen menettelyyn, jos se ei ole asian laadun tai laajuuden vuoksi soveliasta – esimerkiksi jos asiassa on vaikeita oikeudellisia kysymyksiä tai runsaasti todistelua. 

Nykytilanteen haasteet ja uudistuksen tarve

Suomessa riita-asioita käsitellään verrattain vähän, mutta tämä ei johdu siitä, että osapuolet pääsisivät erimielisyyksissään aina sovinnolliseen ratkaisuun. Riita-asian vieminen tuomioistuimen käsiteltäväksi on aikaisemmin voinut olla osapuolille liian kallista, hidasta ja monimutkaista suhteessa riidan kohteena olevaan rahamäärään. Tämä on voinut johtaa siihen, että oikeuksia ei käytännössä lähdetä hakemaan tuomioistuimesta, vaikka siihen olisi perusteltu tarve. Käsillä on siis ollut merkittävä ongelma oikeuden saatavuudessa ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisessa.

Pienriitamenettely on saanut laajalti kannatusta, koska uudistus koetaan tarpeelliseksi ottaen huomioon aikaisempi ja siihen liittyvät haasteet. Uudistusta edeltänyt riita-asioiden käsittely on voinut olla osapuolille raskas ja kallis prosessi, etenkin silloin, kun kyse on taloudelliselta arvoltaan pienestä riidasta. Pienriitamenettelyn tavoitteena onkin madaltaa oikeudenkäyntiin liittyvää kynnystä ja mahdollistaa pienten riita-asioiden käsittely nykyistä nopeammin ja kustannustehokkaammin. Pienempään intressiin liittyvässä riitatilanteessa on tarkoituksenmukaista, että asia ratkaistaan yksinkertaisemmalla menettelyllä. Näin osapuolet välttävät suuren kuluriskin sekä pitkän prosessin.

Pienriitamenettelyn tavoitteet

Pienriitamenettelyn tarkoituksena on edistää useita tavoitteita. Uudistuksella pyritään hyödyttämään sekä asuinhuoneistojen vuokralaisia ja vuokranantajia että laajemmin koko yhteiskuntaa. Menettelyn keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa pienten riita-asioiden ratkaiseminen nykyistä nopeammin, yksinkertaisemmin ja kustannustehokkaammin. Tavoitteena on, että riidan käsittelyyn käytettävä aika sekä menettelyyn kohdistuvat taloudelliset resurssit olisivat oikeassa suhteessa riidan laajuuteen ja taloudelliseen merkitykseen.

Yksi uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on kansalaisten oikeusturvan toteuttaminen ja edistäminen. Oikeusturvan kannalta on olennaista, että henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus saattaa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva riita riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kuten edellä on kerrottu, pienten riita-asioiden kohdalla riita-asian vieminen oikeuteen on voinut jäädä tekemättä monilta kansalaisilta oikeudenkäynnin korkean kuluriskin tai menettelyn monimutkaisuuden vuoksi.

Pienriitamenettelyllä pyritään madaltamaan kynnystä viedä riita-asia oikeuteen ja parantamaan oikeuden saatavuutta. Näin myös sellaiset riidat, joiden rahallinen arvo on vähäinen, voidaan tarvittaessa saattaa tuomioistuimen käsiteltäviksi.
Pienriitamenettelyllä tavoitellaan myös laajempaa, yhteiskunnallista hyötyä. Tehostetun menettelyn seurauksena yhteiskunnan resursseja voidaan säästää ja tuomioistuinten toimintaa tehostaa. Kun pienet ja yksinkertaisemmat riita-asiat käsitellään kevyemmässä menettelyssä, tuomioistuinten resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin vaativampien ja laajempien asioiden käsittelyyn. Tämä voi osaltaan lyhentää asioiden käsittelyaikoja ja vähentää tuomioistuinten työmäärää.

Millaisissa tilanteissa pienriitamenettelyä sovelletaan?

Pienriitamenettely soveltuu erityisesti selkeisiin ja määrältään rajattuihin riita-asioihin. Kuten edellä on todettu, menettely soveltuu vain sellaisiin tilanteisiin, jotka koskevat enintään 10 000 euron riitaa. Määrätystä 10 000 euron rajasta huolimatta on tuomioistuimen arvioitavissa, soveltuuko käsiteltäväksi tuleva asia pienriitamenettelyyn. Tuomioistuimen päätöksen mukaisesti myös sellainen riita, jossa intressi on enintään 10 000 euron arvoinen, voidaan kuitenkin käsitellä täysimittaisessa oikeudenkäynnissä, jos se katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi asian laadun vuoksi.

Pienriitamenettelyä on tarkoitus soveltaa muun muassa vuokranmaksuun ja vuokravakuuteen liittyvissä riidoissa. Menettelyä voidaan soveltaa myös häädöissä. Lisäksi menettely voi tulla kyseeseen muissa asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen liittyvissä riidoissa, joissa riidan kohde ja laajuus täyttävät pienriitamenettelyn edellytykset. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi asunnon puutteelliseen kuntoon, vuokrasopimuksen päättämiseen tai vuokrasuhteen osapuolten väliseen korvausvastuuseen liittyvät erimielisyydet.

Miten pienriitamenettely toteutetaan?

Pienriitamenettely eroaa olennaisesti tavallisesta vuokrasuhteeseen liittyvästä riitaprosessista. Pienriitamenettely voidaan nimittäin toteuttaa kirjallisesti, kun tavallinen vuokrasuhteeseen liittyvä riita-asia käsitellään lähtökohtaisesti istunnossa. Tosin, myös pienriitamenettelyn kohdalla voidaan järjestää oikeuskäsittely.

Pääkäsittelyn kestoa on uudistuksessa lyhennetty. Uudistuksessa on muun muassa rajattu, että pienriitamenettelyyn ei lähtökohtaisesti kuulu erillistä valmisteluistuntoa. Myös pienriitamenettelyssä esitettävää todistelua on rajoitettu menettelyn keston minimoimiseksi.

Pienriitamenettelyyn liittyy myös menettelyprosessia yksinkertaistavia toimia. Menettelyssä vaatimukset haastehakemukselle ovat yksinkertaisemmat verrattuna täysimittaiseen riitamenettelyyn. Myös kirjallisten lausumien määrää on rajoitettu.

Haastehakemuksen ja vastauksen laatimisessa on tarkoitus hyödyntää vakiomuotoisia lomakkeita. Haastehakemuksen ja vastauksen laatiminen onnistuu uudistuksen myötä sähköisen asiointiportaalin kautta.

Tavallisessa riitamenettelyssä oikeudenkäyntikuluriski voi kasvaa merkittäväksi ja hävinneen osapuolen maksettavaksi voi tulla jopa kymmenien tuhansien eurojen lasku. Pienriitamenettelyssä on sen sijaan rajattu hävinneen osapuolen velvollisuutta korvata vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja. Kulukorvaus on enintään 500 euroa, jos asia ratkaistaan kirjallisesti ja 1 000 euroa, jos asia ratkaistaan pääkäsittelyssä. Näiden lisäksi korvattavaksi voidaan määrätä oikeudenkäyntimaksu 310 euroa ja vastapuolelle aiheutuneet erityiset kulut. Kulut ovat siis huomattavasti pienemmät kuin tavanomaisessa riita-asiassa.

Juristin apu

Yksi keskeinen osa uudistusta on, että riidan asianosaisten ei tarvitse käyttää avustajaa tai asiamiestä, toisin kuin tavanomaisessa riita-asiassa. Kulut vähentyvät osaltaan merkittävästi, kun avustajan tai asiamiehen käyttöä ei edellytetä.

Avustajan tai asiamiehen tarpeellisuus jää pienriitamenettelyssä osapuolten omaan harkintaan. Vaikka avustajan tai asiamiehen käyttäminen ei ole pakollista, juristin konsultointia on kuitenkin suositeltavaa harkita erityisesti silloin, kun asiassa ilmenee epäselvyyksiä tai osapuoli ei ole varma omista oikeuksistaan tai velvollisuuksistaan.

Asianajotoimisto Louhi palvelee sekä vuokranantajia että vuokralaisia kaikissa vuokrasuhteisiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Autamme arvioimaan tilanteen, löytämään tarkoituksenmukaisen ratkaisun ja tarvittaessa huolehtimaan asian hoitamisesta myös tuomioistuimessa.

Artikkelin on kirjoittanut Asianajotoimisto Louhi Oy:n avustava juristi Sophia Scollo.

Voit olla meihin yhteydessä yhteydenottolomakkeella, sähköpostitse tarja@aalouhi.fi tai puhelimitse 040 180 6627.