Yhdistyksen säännöissä mainitsematon kurinpitorangaistus

Voiko metsästysseura tai muu yhdistys langettaa kurinpitorangaistuksen, jota ei ole säännöissä mainittu?

Yhdistykset nauttivat Suomessa laajaa itsemääräämisoikeutta. Tämä tarkoittaa, että yhdistys voi itse päättää säännöistään ja sisäisestä toiminnastaan. Kurinpitovalta on kuitenkin yksi niistä alueista, joilla yhdistysautonomia törmää jäsenen oikeusturvaan. Korkein oikeus on ottanut asiaan selkeän kannan.

Lähtökohta: kurinpitovalta edellyttää sääntömääräystä ja mielivaltaiset päätökset saadaan nurin.

Yhdistyslaissa (503/1989) säädetään kurinpidosta vain erottamisen osalta. Lain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella, ja 15 §:n mukaan jäsenelle on ennen erottamista varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Muunlaisesta kurinpidosta, kuten metsästyskielloista, toimintakielloista tai muista rangaistuksista, yhdistyslaissa ei ole nimenomaista säännöstä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että yhdistys voi yhdistysautonomian periaatteen mukaisesti säännöissään määrätä erottamista lievemmistä kurinpitotoimista. Tämä edellyttää kuitenkin nimenomaisesti sääntömääräystä.

Korkein oikeus on ottanut ratkaisussaan KKO:1997:165 selkeän kannan

Korkein oikeus käsitteli asiaa ratkaisussaan KKO:1997:165, joka koskee metsästysseuraa. Hailuodon Metsästysseura r.y:n johtokunta oli määrännyt yli 40 vuotta seuran jäsenenä olleelle henkilölle metsästyskiellon rangaistuksena rauhoitusalueella tapahtuneesta metsästyksestä. Seuran säännöissä ei ollut kurinpitorangaistuksia koskevaa määräystä, ainoastaan määräys jäsenen erottamisesta.

Korkein oikeus vahvisti hovioikeuden kannan: yhdistyslaissa ei ole säännöksiä, jotka oikeuttaisivat johtokunnan ilman yhdistyksen sääntöihin otettua määräystä ryhtymään kurinpitotoimenpiteisiin jäsentä vastaan. Metsästyskiellon määrääminen oli niin voimakas puuttuminen jäsenen oikeuksiin, että jäsenen oikeusturva edellytti kurinpitomenettelyssä noudatettavan yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen tai yleisen kokouksen määräyksiä. Kurinpitovalta ei voinut perustua pelkästään yhdistyksessä mahdollisesti noudatettuun tapaan. Johtokunta oli ylittänyt toimivaltansa ja päätös oli yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön.

Korkein oikeus vahvisti saman periaatteen myöhemmin ratkaisussaan KKO:2013:81, jossa todettiin, että yhdistys voi säännöissään määrätä erottamista lievemmistä kurinpitotoimista, mutta tämä edellyttää aina nimenomaisesti sääntömääräystä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Kurinpitorangaistus on laiton, jos:

• Yhdistyksen säännöissä ei ole lainkaan mainintaa kurinpitorangaistuksista tai niiden perusteista
• Päätöksen tekijällä (esimerkiksi hallituksella) ei ole säännöissä annettua toimivaltaa kurinpitopäätösten tekemiseen
• Jäsentä ei ole kuultu ennen päätöstä, vaikka kuuleminen on yhdistyslain 15 §:n mukaan pakollista ennen jäsenen asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä

Miten päätöksen voi riitauttaa?

Yhdistyslaki tarjoaa kaksi eri oikeussuojakeinoa riippuen virheen vakavuudesta:

1) Mitättömyys (YhdL 33 §)
Päätös on mitätön ilman moitekannettakin, jos se loukkaa jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua tai loukkaa olennaisesti jäsenen yhdenvertaisuutta. Mitätön on myös päätös, jonka tekijällä ei ole ollut lainkaan toimivaltaa sen tekemiseen, kuten KKO:1997:165:ssä todettiin. Mitättömyyteen voi vedota ilman määräaikaa, ja sen vahvistamiseksi voi nostaa kanteen tuomioistuimessa.

2) Moitekanne (YhdL 32 §)
Jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä, virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai päätös on muuten lain tai sääntöjen vastainen, jäsen voi moittia päätöstä kanteella. Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Määräajan umpeuduttua päätöstä on pidettävä pätevänä.

Täytäntöönpanokielto (YhdL 34 §)

Kun kanne on pantu vireille, tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa täytäntöönpanon vaikutukset ovat peruuttamattomia, kuten metsästyskielloissa, joissa metsästyskausi kuluu oikeudenkäynnin aikana.

Yhteenveto

Metsästysseura tai muu yhdistys ei voi langettaa kurinpitorangaistusta, jota ei ole mainittu yhdistyksen säännöissä. Ilman sääntömääräystä tehty kurinpitopäätös on yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön, kuten korkein oikeus on vahvistanut ratkaisussaan KKO:1997:165.

Jäsenellä on oikeus riitauttaa tällainen päätös tuomioistuimessa, ja tuomioistuin voi myös kieltää päätöksen täytäntöönpanon oikeudenkäynnin ajaksi.

Käytännön neuvot jäsenelle

Jos olet saanut yhdistykseltä kurinpitorangaistuksen, jonka laillisuudesta olet epävarma, toimi näin:

• Tarkista yhdistyksen säännöt. Onko säännöissä maininta kurinpitorangaistuksista, niiden perusteista ja siitä, kenellä on toimivalta niistä päättää? Jos ei, päätös on todennäköisesti mitätön.
• Tarkista, onko sinua kuultu. Onko sinulle varattu tilaisuus selityksen antamiseen ennen päätöstä? Kuulematta jättäminen on itsenäinen peruste päätöksen pätemättömyydelle.
• Toimi nopeasti. Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Mitättömyyteen voi vedota ilman määräaikaa, mutta myös silloin on syytä toimia ripeästi, erityisesti jos täytäntöönpano aiheuttaa välitöntä vahinkoa.
• Hae täytäntöönpanokieltoa. Jos päätöksen vaikutukset ovat peruuttamattomia, kuten metsästyskiellossa, pyydä tuomioistuinta kieltämään päätöksen täytäntöönpano kanteen käsittelyn ajaksi.

Asianajotoimisto Louhi avustaa asiakkaitaan yhdistysoikeudellisissa toimeksiannoissa. Louhen juristit avustavat niin yhdistystä kuin yhdistysten jäseniäkin mm. erilaisissa kurinpitoon tai muihin jäsenoikeuksiin liittyvissä riita-asioissa.

Artikkelin on kirjoittanut asianajaja Panu Hiidenmies

Yhteystiedot:

panu@aalouhi.fi

Puh. 040 524 9207