Keskinäinen testamentti – puolison ja uusperheen lasten turva

Mikä on keskinäinen testamentti ja mitä hyötyä siitä on?

Moni pohtii, miten puoliso pärjää taloudellisesti ja käytännössä, jos toinen menehtyy. Tilanne ei kuitenkaan ole kaikille sama, sillä laki suojaa aviopuolisoita ja avopuolisoita eri tavoin. Lisäksi lasten oikeus lakiosaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten omaisuus lopulta jakautuu.

Tässä artikkelissa selitetään, mitä keskinäinen testamentti tarkoittaa, miksi se on tärkeä ja millaisissa tilanteissa sen avulla voidaan turvata puolison ja lasten asema.

Keskinäisen testamentin perusidea – mitä se tarkoittaa?

Keskinäisellä testamentilla kaksi ihmistä voi määrätä omaisuudestaan toistensa hyväksi. Erona yksipuoliseen testamenttiin on se, että molemmat sitoutuvat testamentin määräyksiin. Keskinäisen testamentin voivat tehdä ketkä tahansa kaksi ihmistä, jotka haluavat sopia yhdessä omaisuutensa jakamisesta toistensa eduksi. Yleensä keskinäisen testamentin laativat kuitenkin avio- tai avopuolisot.

Keskinäistä testamenttia koskee testamentin tekemistä ja peruuttamista sääntelevä perintökaaren 10 luku. Testamentin tarkoituksena on muuttaa lainmukaista perintöjärjestystä.

Keskinäistä testamenttia on kahta tyyppiä: keskinäinen omistusoikeustestamentti ja keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Hallintaoikeustestamentilla testamentinsaajalle annetaan hallintaoikeus tiettyyn, testamentissa määriteltyyn omaisuuteen sekä oikeus nauttia kyseisen omaisuuden tuotto. Käytännössä hallintaoikeustestamentilla määrätään usein lesken tai avolesken oikeudesta hallita asuntoa, vaikka rintaperillisillä olisi omistusoikeus kyseiseen omaisuuteen. Järjestelyllä turvataan kaikkien perinnönsaajien taloudellista asemaa ja voidaan saada aikaan merkittäviä verohyötyjä.

Omistusoikeustestamentin saaja saa sen sijaan täyden omistusoikeuden omaisuuteen. Testamentinsaajalla on siis oikeus hallinnan lisäksi myös esimerkiksi luovuttaa testamentilla saatua omaisuutta.

Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti – milloin tarpeellinen?

Avioliitto antaa leskelle suojaa, mutta ei aina riittävästi. Leskelle kuuluu lesken vähimmäissuoja eli oikeus hallita puolisoiden yhteisesti käyttämää kotia ja sen tavanomaista koti-irtaimistoa jakamattomana. Vähimmäissuoja kattaa kuitenkin vain lesken hallintaoikeuden eikä takaa lesken omistusoikeutta yhteisesti käytettyyn kotiin. Keskinäisellä testamentilla leskelle voidaan antaa myös omistusoikeus mainittuun omaisuuteen.

Keskinäisen testamentin laatiminen on erityisen tärkeää, jos perheessä on varallisuutta tai yritystoimintaa. Ilman keskinäistä testamenttia omaisuus jakautuu nimittäin lainmukaisen perintöjärjestyksen mukaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa leskellä ei ole riittävää taloudellista turvaa tai tilanteeseen, jossa yrityksen omistus menee usealle perinnönsaajalle, mistä voi puolestaan aiheutua käytännön hankaluuksia yritystoiminnalle. Keskinäisen testamentin määräyksillä voidaan kuitenkin varmistaa, että leski ei joudu esimerkiksi pakkomyymään omaisuutta. Jos aviopuolisoilla on yhteinen omistusasunto, mutta ei testamenttia, lapsista voi tulla yhteisomistajia lesken kanssa kyseisen asunnon osalta. Testamentilla voidaan määrätä, että leski saa hallintaoikeuden asuntoon loppuiäkseen. Tarkoituksena on siis turvata lesken taloudellista asemaa ja turvata tietty elintaso.

Avopuolisoiden keskinäinen testamentti – suojaa ilman avioliittoa

Avoliitto ei anna avoleskelle samanlaista suojaa kuin avioliitto antaa avioleskelle, jos testamenttia ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että avoleski ei nauti lesken vähimmäissuojaa. Toisen puolison kuollessa avoleski saattaa siis joutua muuttamaan pois yhteisenä kotina käytetystä asunnosta.

Edellä mainittu tilanne on riskinä esimerkiksi, kun taustalla on pitkä avoliitto ja yhteinen asunto on vain toisen nimissä. Tällöin omaisuus jaetaan lainmukaisessa perimysjärjestyksessä vainajan rintaperillisille tai muille sukulaisille, eikä avopuolisolla ole oikeutta jäädä asuntoon.

Tämän tilanteen voi välttää määräämällä keskinäisellä testamentilla avopuolison hallintaoikeudesta. Hallintaoikeudella turvataan myös avolesken taloudellista asemaa ja tietty, totuttu elintaso. Hallintaoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, että leskellä on oikeus asua ja käyttää asuntoa koko elämänsä, vaikka omistusoikeus siirtyisi perillisille. Avopuolisolle voi testamentatata myös omistusoikeuden.

Keskinäinen testamentti ja lasten perintöoikeus – mitä lapset saavat?

On huomioitava, että edes pätevällä keskinäisellä testamentilla ei voi syrjäyttää lakiosaa, vaan se on aina turvattu. Lakiosalla tarkoitetaan vainajan rintaperillisten eli alenevassa polvessa olevien perillisten oikeutta vähintään puoleen perintöosuudesta. Tyypillisesti rintaperilliset ovat vainajan lapsia tai mikäli lapsi olisi kuollut ennen perittävää, lapsenlapsia. Lakiosaa täytyy vaatia erikseen.

Keskinäisellä testamentilla voidaan hyvin huomioida erilaisia perhetilanteita. Esimerkiksi uusperheissä, joissa puolisoilla on lapsia aiemmista suhteista, ilman testamenttia vainajan omaisuus siirtyy suoraan hänen rintaperillisilleen. Testamentilla perinnönjättäjä voi määrätä esimerkiksi siitä, että osa hänen omaisuudestaan menee puolison lapsille, jotka eivät muuten perisi. Testamentilla voidaan lisäksi tuoda selkeyttä perinnönjakoon ja ennaltaehkäistä mahdollisia ristiriitoja perillisten ja lesken välillä.

Keskinäisen testamentin hyödyt käytännössä – 5 esimerkkitilannetta

1. Nuori aviopari ilman lapsia: turvaa puolison aseman, jos toinen kuolee yllättäen
2. Aviopari, yhteisiä lapsia: turvaa lesken asemaa, jos hän saa hallintaoikeuden omaisuuteen ja lapset omistusoikeuden, omaisuus siirtyisi lasten hallintaan vasta lesken jälkeen
3. Uusperhe: molemmilla puolisoilla lapsia aiemmista liitoista → testamentissa voidaan määrätä omaisuutta myös puolison lapsille
4. Avopari yhteisessä asunnossa: ilman testamenttia toinen voi menettää kodin
5. Varallisuutta omistava perhe: sijoitukset, kesämökit, yritys – testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi hallintaoikeudesta, toissijaisista perillisistä ja yritysvarallisuuden siirtymisestä tarkoituksenmukaiselle taholle

Keskinäinen testamentti, valmiit mallit– mitä asiakirjassa on oltava?

Keskinäistä testamenttia koskevat samat, lainmukaiset muotovaatimukset kuin tavallista testamenttia. Asiakirjan on oltava kirjallinen ja kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Molempien testamentintekijöiden on myös luonnollisesti allekirjoitettava testamentti.

Keskinäiseen testamenttiin kuuluu perusosana muun muassa omaisuuden jakoon, hallintaoikeuteen ja toissijaisiin perillisiin liittyviä määräyksiä. Testamentilla voidaan määritellä, koskeeko sen määräykset koko omaisuutta vai ainoastaan osaa siitä. Yleisenä kohtana on määräys siitä, että eloonjäänyt saa hallintaoikeuden koko jäämistöön. Hallintaoikeuteen liittyvästä määräyksestä voi olla mahdollisesti verohyötyjä. Hallintaoikeus nimittäin vähentää perintöveroa.

Keskinäisessä testamentissa voidaan ottaa myös määräyksiä erilaisten tilanteiden varalta. Asiakirjassa voidaan esimerkiksi määritellä, mitä tapahtuu, jos molemmat kuolevat samanaikaisesti.

Jos keskinäinen testamentti tehdään valmiin mallin mukaan, siitä voi jäädä puuttumaan olennaisia asioita tai siihen voi jäädä aukkoja. Jokainen perhetilanne on kuitenkin erilainen. Esimerkiksi hallintaoikeus asuntoon voi olla epäselvästi kirjoitettu, jonka johdosta veroseuraamukset ovat epäedulliset. Muutenkin epäselvyydet testamentin muotoiluissa voivat aiheuttaa riitoja ja epäselvyyksiä ja johtaa jopa testamentin moiteoikeudenkäynteihin.

Tarvitsetko lakimiehen apua keskinäisen testamentin laatimiseen?

Asiantuntija varmistaa, että testamentti täyttää lain muotovaatimukset. Lakimiehen käyttäminen apuna vähentää myös riskiä siitä, että testamentti julistetaan pätemättömäksi. Lisäksi asiakirjan laatiminen auttaa verosuunnittelussa.

Keskinäisen testamentin avulla voidaan huomioida myös uusperhetilanteet ja toissijaiset perilliset. Sen avulla voidaan ehkäistä perheriitoja ja oikeudenkäyntejä. Lakimies voi räätälöidä asiakirjan perheen tilanteeseen. Lakimiehen palkkaamisessa hyötynä on, että oma tahto varmasti toteutuu lain edessä selkeästi.

Usein kysyttyä keskinäisestä testamentista

1. Voiko keskinäisen testamentin perua?
   – Keskinäisen testamentin voi perua molempien eläessä tai toisen kuoltua. Molempien ollessa elossa keskinäisen testamentin voi peruuttaa yhdessä esimerkiksi laatimalla uusi aiemman kumoava testamentti. Yksipuolinen peruuttaminen on myös mahdollista, mutta voi kuitenkin koskea vain omaa osuutta testamentista. Yksipuolinen peruuttaminen voi kuitenkin johtaa testamenttiin perustuvan oikeuden menetykseen, jos peruutus on selvästi vastoin molempien alkuperäistä tarkoitusta. Tätä mahdollisuutta on käytettävä harkiten ja tiedostaen riskit.
2. Onko keskinäinen testamentti aina sitova molemmille?
   – Keskinäinen testamentti sitoo pääsääntöisesti molempia. Keskinäisen testamentin peruuttaminen on kuitenkin mahdollista edellä mainitulla tavalla.
3. Tarvitaanko testamentti, vaikka ollaan naimisissa?
   – Leskelle on turvattu oikeus vähimmäissuojaan eli oikeus hallita yhteistä kotia ja sen tavanomaista irtaimistoa puolison kuoleman jälkeen, mutta testamentilla voidaan turvata leskelle laajempi suoja, kuten oikeus hallita koko jäämistöä jakamattomana. Testamentin laatiminen on erittäin suositeltavaa myös naimisissa ollessa, jotta turvataan vielä vahvemmin lesken asemaa ja selkeytetään perinnönjakoa.
4. Voivatko lapset vaatia lakiosaansa heti puolison kuoltua?
   – Kyllä, lapset voivat vaatia lakiosaa heti puolison kuoltua. Oikeus lakiosaan on lailla turvattu. Lakiosaa on kuitenkin itse vaadittava kuuden kuukauden sisällä testamentin tiedoksisaannista.
5. Miten testamentti rekisteröidään – vai rekisteröidäänkö lainkaan?
   – Testamenttia ei rekisteröidä. Testamentti on voimassa sellaisenaan, mikäli se täyttää lainmukaiset muotovaatimukset.
6. Mikä ero on keskinäisellä testamentilla ja avioehdolla?
   – Keskinäisellä testamentilla puolisot määräävät, mitä heidän omaisuudellensa tapahtuu toisen puolison tai molempien kuoleman jälkeen. Avioehdolla sen sijaan voidaan määrätä omaisuuden jakautumisesta avioeron varalta tai kuoleman jälkeen. Keskinäisen testamentin keskeisenä tarkoituksena on turvata puolison asemaa, kun taas avioehdolla rajataan omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle eli käytännössä suojataan omaa omaisuutta toiselta puolisolta.
7. Voiko keskinäisen testamentin tehdä itse mallipohjasta?
   – Keskinäisen testamentin tekeminen mallipohjan avulla on toki mahdollista, mutta se ei ole suositeltavaa. Jokainen perhetilanne ja varallisuuskokonaisuus on erilainen, joten keskinäinen testamentti tulisi laatia yksilöllisesti. Näin voidaan varmistaa, että testamentti ottaa huomioon osapuolten ainutlaatuisen tilanteen ja heidän toiveensa omaisuuden järjestämisestä. Testamenttiin liittyy myös muotovaatimuksia, joiden tulee täyttyä.
8. Mitä tapahtuu, jos toinen puoliso kuolee pian testamentin tekemisen jälkeen?
   – Jos testamentti on tehty pätevästi eli se täyttää tietyt muotovaatimukset ja jos testamentintekijä on ollut terveydentilansa puolesta kelpoinen tekemään testamentin, on testamentti voimassa, vaikka testamentintekijä kuolisikin pian testamentin laatimisen jälkeen.
9. Voidaanko testamentissa määrätä, että lapset saavat omaisuuden vasta molempien puolisoiden kuoltua?
   – Kyllä, testamenttiin on mahdollista sisällyttää määräys siitä, että lapset saavat omaisuuden vasta molempien puolisoiden kuoltua. On kuitenkin huomioitava, että lapsilla on oikeus vaatia lakiosaansa jo ensimmäisen puolison kuoltua. Lakiosa kattaa puolet vainajan perintöosasta.
10. Mitä jos todistajavaatimuksia ei ole täytetty?
    – Jos todistajavaatimuksia ei ole täytetty, testamentti on pätemätön. Perilliset voivat nostaa moitekanteen testamentista kuuden kuukauden sisällä testamentin tiedoksisaannista.

Keskinäinen testamentti on keino turvata puolison elämää ja samalla huomioida esimerkiksi lasten asema. Oikein laadittuna se ehkäisee epävarmuutta ja riitoja. Jos pohdit testamentin tekemistä, lakimiehen neuvo voi säästää aikaa ja varmistaa, että asiakirja on pätevä.

Mikäli tarvitset apua, voit olla yhteydessä toimistoomme yhteydenottolomakkeella, sähköpostitse tarja@aalouhi.fi tai puhelimitse 040 180 6627.