10 joulu Chat GPT juristina
Chat GPT juristina: Missä tekoäly loistaa – ja missä se kompuroi?
Nykyään tekoäly on edennyt tasolle, jossa kysymys ei enää ole, voisiko tekoäly korvata ihmistyötä vaan kysymys on siitä, että kuinka paljon. Tämä koskee myös juridiikkaa. Tekoäly, kuten Chat GPT, kykenee tehokkaaseen tiedon käsittelyyn ja hakemiseen, mutta kuinka pitkälle sen taidot riittävät käytännössä? Tässä blogissa testaan tekoälyä juridisten tehtävien parissa ja pohditaan käyttömahdollisuuksia juridiikan saralla.
Yksinkertainen oikeuslähteiden haku
Testasin Chat GPT:n kykyä vastata yksinkertaisiin juridisiin kysymyksiin koskien lainsäädäntöämme. Kyse on siis sellaisista kysymyksistä, joihin pystyy hakemaan vastaukset googlellakin helposti.
Ensimmäinen kysymys koski sitä, että missä laissa säädetään etsintävaltuutetun tehtävistä. Tekoäly löysi nopeasti pakkokeinolain ja oikeat pykälät. Minkäänlaista ongelmaa ei tässä ollut.
Toinen kysymys koski oikeustoimen todistajan esteettömyyttä. Yritin kysyä, onko meillä lainsäädäntöä oikeustoimen todistajan esteellisyydestä, sillä monissa tapauksissa lainsäädännössä vain mainitaan, että kahden esteettömän todistajan tulee todistaa oikeustoimea. Laeissa ei ole välttämättä määritelty, milloin todistaja on esteetön. Käytännössä näissä tapauksissa esteellisyyden määritelmän puuttuessa saatetaan nojautua lakiin oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä.
Jostakin syystä tekoäly ei löytänyt lakia oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä ollenkaan. Tämä siitä huolimatta, että yritin useasti ohjata etsimään sitä. Tekoäly myös kertoi erikseen, että erillistä yleislakia todistajan esteettömyydestä ei ole. Tekoäly osasi kyllä kertoa useista eri laeista, joissa on tiettyjä nimenomaisia esteellisyyssäännöksiä, mutta aihepiiriä koskevaa yleistä lakia se ei löytänyt.
Laajempi oikeuslähteiden haku ja yhdistely
Kolmas testikysymykseni koski ositusta yleisellä tasolla. Kysyin osituksen vaiheista. Tekoäly osasi antaa hyvin yleisluontoisen vastauksen, mitä osituksessa tapahtuu.
Jatkokysymyksillä sain ohjeistusta osituskirjan laadinnasta ja tarkempia tietoja. Osituskirjan laadintaa koskevissa ohjeissa vastaus pysyi pääsääntöjen tasolla. Käytännön toteutuksen kannalta tärkeitäkin tietoja jäi kertomatta.
Esimerkiksi osituskirjan laadintaan tekoäly neuvoi muun ohessa, että ”merkitse molempien puolisoiden velat ja vähennä ne omaisuuslaskelmista”. Käytännössä ohje on oikea, mutta hyvin vajavainen. Siitä puuttuu olennainen huomio siitä, että kaikki velat eivät kuulu osituskirjalle ja se ei myöskään ohjaa huomioimaan velkoja oikean hetken ajankohdan mukaisena.
Mikäli osituskirjaa ryhtyisi tekemään tämän ohjeen perusteella kyseenalaistamatta ohjeen oikeellisuutta, riskinä on velkojen arvottaminen väärään hetkeen ja sellaisten velkojen huomioiminen, joita ei kuulu huomioida. Käytännössä ohjetta kirjaimellisesti noudattamalla laskelman lopputulos olisi todennäköisesti ollut väärä, joka voi johtaa ylimääräisiin veroseuraamuksiin tasingon maksamisen yhteydessä.
Tulosten arviointia
Jo tämän yksittäisen kokeilun perusteella voi todeta, että tekoälyltä juridisten kysymysten kysyminen on riskialtista toimintaa. Käytännössä sen käyttö juridisten ongelmien ratkaisuun edellyttää kykyä esittää oikeat kysymykset, arvioida kriittisesti tekoälyn vastauksia ja tarkastaa vielä manuaalisesti ratkaisun oikeellisuus.
Voisi todeta, että tekoäly juristina tällä hetkellä voi tarjota yleisluontoista tietoa vähämerkityksellisissä kysymyksissä. Soveltuvuutta voisi luonnehtia uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Mitään tärkeää ei kannata tekoälylle luottaa, ellei pysty varmistumaan vastauksen oikeellisuudesta itsenäisesti.
Ongelmalliseksi tekoälyn käytön tekee luottamuksen puutteen ohella se, ettei tekoäly tunnista käyttäjänsä tiedon tarpeita. Riittävän tarkkaa tietoa joutuu lypsämään oikeilla kysymyksillä. Ilman oikein muotoiltuja tarkentavia kysymyksiä tekoäly antaa yleiskuvan asioista. Se voi joskus riittää, mutta toisinaan niiden mukaan toimiminen johtaa ikäviin seurauksiin.
Mihin tekoäly kelpaa?
Jo pikaisen testin perusteella on selvää, että tekoäly ei vielä kelpaa korvaamaan ihmisen kädenjälkeä juridiikan saralla. Se ei kuitenkaan tarkoita sen olevan missään määrin hyödytön.
Erityisesti tekstin tuottamisessa ja parantelussa tekoäly on tehokas – tekoäly pystyy hiomaan valmista tekstiä helpommin luettavaan muotoon ja parantelemaan tekstin rakennetta. Sopivalla ohjauksella tekoäly pystyy myös laatimaan oikeudellisen tekstin rungon tai asiakirjapohjan. Hyvien runkojen ja asiakirjapohjien hankkiminen vaatii kuitenkin ohjastajalta taitoa ja manuaalisesti tehtävää viimeistelyä.
Tekoälystä on myös hyötyä tiedonhaussa ja tiivistämisessä. Jos tietää, mitä haluaa ja mistä, niin tekoäly pystyy hakemaan tietoa nopeasti ja tiivistämään sen helposti luettavaan muotoon. Toisinaan esimerkiksi tiettyjen oikeustapausten hakeminen on helpompaa tekoälyn avulla kuin manuaalisesti.
Suurin käytännön ongelma on vastausten luotettavuuden kontrollointi. Yleisesti tunnettu ongelma on, että tekoälysovellukset hallusinoivat. Allekirjoittaneelle tekoäly on mm. keksinyt uskottavan kuuloisia oikeustapauksia ja lainauksia oikeuskirjallisuudesta, mutta tarkastaessa tapauksia ja viittauksia on paljastunut, että sellaisia ei ole. Samalla myös tekoälyn tekemissä tiivistelmissä on parantamisen varaa tarkkuuden osalta.
Näkisin, että tästä huolimatta Chat GPT pystyy tarjoamaan lähtöpisteen tiedonhaulle. Ammattikäytössä tämän lisäksi se tarjoaa työkalun, joka mahdollisesti sujuvoittaa juridista kirjoitusprosessia. Todettakoon, että ainakin suhteellisen osaamattoman käyttäjän on vaikea saada merkittäviä tuottavuushyötyjä tekoälyllä.
Lopuksi
Tekoäly on nykyisessä kehitysvaiheessaan inhimillisistä piirteistään huolimatta lähinnä työkalu. Se ei yksin kykene korvaamaan juristia, mutta se voi kyllä osallistua juridiseen työntekoon yhtenä avustajana.
Sen tehokas käyttö vaatii myös juristilta jonkin verran harjoittelua, jotta sen saa ohjattua tekemään oikeita asioita. Kaikkeen se ei kelpaa, joten omassa työnteossa pitää tunnistaa paikat, joissa tekoälyä voi hyödyntää.
Kirjoittanut: ON Tuomas Pekkanen, avustava juristi