20 marras Lapsen oikeuksien viikko

Tänään vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää ja koko kuluva viikko on Lapsen oikeuksien teemaviikko. Viikon tavoitteena on lisätä tietoa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta, joka hyväksyttiin päivälleen 35 vuotta sitten – 20.11.1989.

Lapsen oikeuksien sopimus on lasten ja nuorten oma ihmisoikeussopimus, jossa tunnistetaan alaikäisten erityinen suojelun ja huolenpidon tarve. Sopimusta valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiteyttänyt olennaisen ryhmän erityisestä asemasta lausuessaan lapsuudesta ainutlaatuisena ajanjaksona, jolloin lapsi kehittyy ja jonka kuluessa lapsen oikeuksien loukkaukset voivat johtaa elämänpituisiin ja sukupolvet ylittäviin seurauksiin. Lapsen oikeudet ovat siis osa oikeusvaltion peruskiven muodostavaa perus- ja ihmisoikeuksien kokonaisuutta, jota yhteiskunnan tulee turvata lainsäädännöllä ja sitä sovellettaessa tehtävillä päätöksillä.

Tänä vuonna lapsen oikeuksien teemaviikon aiheena on oikeus oppimiseen ja koulutukseen. Ihmisoikeuksien mukaisen koulutuksen perusta on lapsen oikeuksien sopimuksessa. Sopimuksessa esimerkiksi edellytetään, että koulutuksen tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen ja valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen sekä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ja kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan. Lainsäädäntö pyrkii piirtämään rakenteet ja määrittelemään keinot, joilla jokainen lapsi yksilöllisine tarpeineen saa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuksellisten oikeuksiensa toteutumiseen.

Lapsen oikeuksien kansainvälinen viestintäverkosto on julkaissut teemaviikolle kannanoton ”Oppiminen on ilo ja oikeus”. Kannanotossa korostetaan, ettei perusopetuksen laadun voida antaa romahtaa. Koulutuksen rahoituksen kehittämiseksi tehtävän pitkän aikavälin suunnitelman lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettava ympäristön sekä kasvatuksen keinoin. Toimintakulttuuriin ja ryhmäytymiseen on panostettava, kiusaamista ehkäistävä ja varmistettava ympäristön terveellisyys ja turvallisuus muun ohella digilaitteiden käytön kannalta. Maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeisiin on panostettava, perheiden voimavaroista on huolehdittava ja sivistysalan työoloja ja työnteon edellytyksiä parannettava.

Kannanotossa muistutetaan myös, että jokaiselle oppilaalle tulee turvata yksilöllinen oppimisen tuki. Erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia tulee olla riittävästi ja ryhmien tulee olla riittävän pieniä ja pysyviä. Lapsen oikeudet tulee siis toteuttaa sekä kaikille alaikäisille yleisesti että kullekin yksilölle erikseen. Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään ja saada tukea yksilöllisten tarpeidensa edellyttämällä tavalla.

Lainsäädännössä on meneillään oppimisen tuen uudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2025. Katsetta pyritään siirtämään tosiasialliseen tuentarpeeseen, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Uudistuksella tavoitellaan myös päätöksenteon selkeyttämistä, kuitenkaan heikentämättä samalla oppilaiden oikeusturvaa. Rajallisten resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja tuen oikea-aikainen kohdistaminen ovat omiaan suojaamaan alaikäisten erityistä asemaa ja ehkäisemään elämänpituisia sekä ylisukupolvisia seurauksia. Huomio oikeusturvasta on oleellinen varhaiskasvatuksessa ja koulujärjestelmässä käytettävän julkisen vallan vuoksi. Perus- ja ihmisoikeuksien ohella julkisen vallan käyttö on oikeusvaltion ydintä.

Kirjoittaja: OTM Néa Rantala