18 syys Hankintasääntely – tarpeettoman raskasta vai ehdottoman tarpeellista?

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintalainsäädännössä määritellyt julkishallinnolliset hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolella. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat ja hyvinvointialueet.

Julkisilla hankinnoilla on valtava merkitys taloudelle, vuositasolla niihin käytetään Suomessa lähes 50 miljardia euroa. Merkityksensä vuoksi hankinnat kiinnostavat ja puhututtavat. Tehdyt hankinnat nousevat säännöllisesti otsikoihin ja valitettavasti useimmin silloin kun joku on mennyt pieleen.

Keskeisin hankintoja koskeva laki on hankintalaki

Hankintalainsäädäntö perustuu EU-oikeuteen ja usein huomio kiinnittyy lainsäädännön lukuisiin menettelyvaatimuksiin. On totta, että hankintalaki asettaa vaatimuksia esimerkiksi hankintamenettelyssä noudatettaville määräajoille, tietojenvaihdolle, sopimukselle ja päätöksenteolle. Kuten kaikkeen sääntelyyn, myös hankintalainsäädäntöön sisältyy tarpeetonta vaivaa aiheuttavia valuvikoja.

Hankitalainsäädännön ydin jää kuitenkin usein epäkohtien varjoon. Hankintalain johtavina periaatteina ovat tasapuolisuus, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus. Lailla pyritään tehostamaan julkisten varojen käyttöä, edistämään laadukkaita, innovatiivisia ja kestäviä hankintoja sekä turvaamaan yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet tarjouskilpailuihin osallistumisessa. Harmaan talouden torjuminen, pienten ja keskisuurien yritysten huomiointi, hintakilpailu julkisten varojen käytössä sekä vastuullisuus ja kestävyysnäkökulmien korostaminen ovat hyveitä, joiden turvaamiseksi yhteisten pelisääntöjen määrittäminen alkaa tuntua ymmärrettävältä.

Hankintalainsäädännön pohjimmainen tarkoitus sekä sen toteutumisen esteet on nostettu esille myös nykyisessä hallitusohjelmassa. Kilpailua halutaan lisätä, jotta julkisten varojen käyttö on taloudellista ja rahalle saadaan laadukasta vastinetta. Julkishallinnon edun ohella myös tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten toimintaympäristöä halutaan parantaa. Hallitusohjelmassa korostetaan esimerkiksi hankintayksikön hankintaosaamisen merkitystä, datan hyödyntämistä ja byrokratian vähentämistä. Erikseen on mainittu sidosyksikkösääntelyn kehittäminen. Tämänhetkinen lainsäädäntö siis mahdollistaa tilanteen, jossa hankinta tehdään julkisyhteisön omistamalta inhouse-yhtiöltä kilpailuttamatta ja tarkoituksena tulevaisuudessa on kilpailun lisääminen.

Onnistuneen julkisen hankinnan toteuttaminen on mahdollista

Nykyiselläänkään hankintalaki ei ole este tavoitteidensa toteuttamiselle. Hankintamenettelyistä voidaan valita tarkoitukseen sopivin, esimerkiksi dynaaminen hankintajärjestelmä (”DPS”) sopii tilanteisiin, joissa hankinnan kohde on vielä avoin. Markkinapuheenvuorovaiheessa tarjoajat voivat myös vaikuttaa

Hankinnan tuloksellinen läpivienti edellyttää kuitenkin hankintayksiköltä taitoa ja projektinjohtoa. Onnistuneessa hankinnassa hankintayksikkö hyödyntää moniammatillisen tiimin osaamista suunnitelmallisesti ja huomioi myös yritysten näkemyksiä tarkoituksenmukaisin markkinavuoropuheluin. Hankintaa ei siis tarvitse valmistella tyhjiössä. Avoimuus sekä syrjimättömyysvaatimukset huomioiden yhteistyö markkinatoimijoiden kanssa on mahdollista ja usein myös suositeltavaa.

Juristi on hyödyllinen osa tiimiä sekä hankintayksikön että tarjoajan kannalta. Hankintajuristi tukee substanssia, viitoittaa menettelyä ja ohjaa lainmukaisuudessa. Juristilta voidaan tarvita myös esimerkiksi tietosuojaan ja -turvaan liittyvää erityisosaamista sekä ehkä myös projektinjohtoa.

Molempien osapuolten kannattaa hyödyntää juristia myös hankintasopimuksiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi sekä yleisesti sopimuksiin liittyvän riskienhallinnan näkökulmasta. Tarjoajien tarpeet juristille ovat sinänsä samat kuin hankintayksikön, näkökulma on toki toinen eli prosessin vetämisen sijaan tarjoajan fokus on kilpailutuksessa menestymisessä, lainmukaisiin oikeuksiin pääsemisessä ja onnistuneen yhteistyösopimuksen solmimisessa.

Néa Rantala, juristi, Asianajotoimisto Louhi Oy