11 heinä Puolison oikeus perintönä saatuun omaisuuteen

Ihmiset saavat nykyään yhä suurempia perintöjä ja perintösummien odotetaan myös jatkavan kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. Perinnöllä voi olla merkittävä vaikutus perinnönsaajan taloudelliseen tilanteeseen. Monet perinnönsaajat elävät avioliitossa, johon liittyy instituutioina merkittäviä oikeusvaikutuksia. Sekä tulevaa perinnönjättäjää että perinnönsaajaa voikin askarruttaa kysymys siitä, syntyykö perinnönsaajan aviopuolisolle joitain oikeuksia puolisonsa perinnöksi saamaan omaisuuteen.

Vaikka puolisot olisivat avioliitossa, omistaa kumpikin yksin oman omaisuutensa. Tämä koskee sekä ennen avioliiton solmimista että sen jälkeen hankittua tai saatua omaisuutta. Avioliitto ei muuta omistussuhteita, eikä tarkoita sitä, että puolisoiden omaisuudesta tulisi yhteistä. Mikäli toinen puolisoista perii esimerkiksi vanhemmaltaan jotain omaisuutta, on tämä perintö hänen omaa omaisuuttaan, eikä yhteistä.

Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö puolisolle voisi syntyä oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Puolisoiden avioliitosta johtuu nimittäin se, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeudella on tarkoitus tasata puolisoiden varallisuusolot avioliiton päättymistilanteissa. Avioliiton päättyessä puolisoiden välillä tehdään omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi, jolloin saadaan selville avio-osan suuruus. Molemmilla puolisoilla on siten oikeus saada samansuuruinen avio-osa. Käytännössä tämä voi siis tarkoittaa sitä, että mikäli puolisoilla ei ole ollut juuri muuta omaisuutta kuin toisen puolison perinnöksi saama omaisuus, voi perintöomaisuutta päätyä esimerkiksi tällaisessa tilanteessa myös perinnönsaajan puolisolle.

Perinnönjättäjää ja perinnönsaajaa luonnollisesti kiinnostaa se, miten perintöomaisuutta voisi suojata siten, ettei se päätyisi esimerkiksi avioerossa perinnönsaajan puolisolle. Sekä perinnönjättäjällä että perinnönsaajalla on keinoja varautua tällaisen tilanteen varalle.

Perinnönjättäjä voi määrätä omassa testamentissaan siitä, että perinnönjättäjän aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta testamentinsaajan perinnöksi saamaan omaisuuteen. Mikäli perinnönjättäjä haluaa antaa elinaikaan lapsilleen lahjoja tai ennakkoperintöjä, myös lahjakirjaan on mahdollista ottaa puolison avio-oikeuden poissulkeva ehto. Tällainen ehto merkitsee käytännössä sitä, että omaisuuden osituksessa kyseistä perintöomaisuutta ei lasketa avio-oikeuden alaiseen omaisuuden säästöön, eikä perinnönsaajan puolisolle synny siten avio-oikeutta kyseiseen omaisuuserään. Ehto on nykyisin hyvin yleisesti käytetty.

Perinnönsaaja voi vaikuttaa asiaan myös itse tekemällä avioehtosopimuksen puolisonsa kanssa. Avioehtosopimus voi olla täysin tai osittain poissulkeva eli avio-oikeuden ulkopuolelle voidaan rajata esimerkiksi vain perinnöksi saatu omaisuus. Avioehtosopimus on mahdollista tehdä myös pelkästään avioeron varalle. Avioehtosopimus on kuitenkin nimensä mukaisesti sopimus, joten se kannattaa tehdä silloin, kun välit ovat hyvät. Avioehtosopimusta koskevien keskustelujen aloittaminen siinä vaiheessa, kun liitto on ajautumassa karille, voi olla myöhäistä, eikä toista puolisoa voi pakottaa avioehtosopimukseen. Jos avioehtoa ei ole, eikä perintöä ole määrätty testamentissa tai lahjakirjassa avio-oikeudesta vapaaksi, voi perinnönsaajan puolisolle siis syntyä oikeus puolisonsa perinnöksi saamaan omaisuuteen.

Avustava juristi Tanja Ihajärvi