Tässä kirjoituksessa käsitellään virhetilanteita käytetyn asunnon kaupassa. Käytetyllä asunnolla tarkoitetaan sellaista asuntoa, jossa on jo asuttu ja joka on myyty vähintään kerran. Asunto-osakkeiden kauppaa sääntelee asuntokauppalaki. Myyjän ja ostajan velvollisuudet Sekä myyjälle, että ostajalle on asetettu velvollisuuksia koskien myyntikohdetta. Myyjän tulee kertoa ostajalle kaikki sellaiset tiedot, jotka...

Työsopimuksissa käytetään nykyisin hyvin yleisesti koeaikamääräystä. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille työsuhteen osapuolille aikaa harkita, vastaako työsopimus ennakko-odotuksia. Työnantaja saa aikaa selvittää, onko työntekijä soveltuva hänelle tarkoitettuihin työtehtäviin ja työntekijä saa aikaa selvittää, vastaavatko työnkuva ja työnantaja hänen odotuksiaan. Koeaikapurku eroaa irtisanomisesta siten, että koeaikapurkua...

Erotilanteessa perheet voivat sopia monenlaisista lapsen asumiseen liittyvistä ratkaisuista. Yhtä oikeaa mallia lapsen asumiseen ei ole, mutta lapsenhuoltolaki tulee ottaa huomioon sopiessa lasten huoltajuutta ja asumista koskevista kysymyksistä. Mitä eroa on vuoroasumisella ja tapaamisoikeudella? Tässä blogitekstissä keskitytään nimenomaan vuoroasumiseen, joka tarkoittaa sitä, että lapsen asuinpaikka on vahvistettu...

Tämä kirjoitus koskee kauppaedustajien oikeutta provisioihin, jälkiprovisioihin ja hyvitykseen. Kauppaedustajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sellaista elinkeinonharjoittajaa, joka on edustussopimuksessa sitoutunut edistämään päämiehen lukuun tavaroiden myyntiä tai ostoa hankkimalla tarjouksia päämiehelle tai päättämällä tämän nimissä myynti- tai ostosopimuksista. Käytännön tasolla puhutaan kauppa-agenteista, myyntiedustajista tai myyntimiehistä. Jälkiprovisio tarkoittaa kauppaedustajalle sopimuksen...

Kun avioliitto solmitaan, säilyy molempien puolisoiden ennen avioliiton solmimista omistama omaisuus heidän nimissään. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa omaisuutta koskevaan avio-oikeuteen. Lähtökohtana on, että kaikki omaisuus, myös ennen avioliittoa hankittu tai peritty ja puolisoiden tulevaisuudessa hankkima, on avioliiton solmimisen jälkeen avio-oikeuden alaista. Tämä tarkoittaa sitä,...

Suomessa perimysjärjestys määräytyy perintökaaren sääntöjen mukaan, mikäli vainaja eli perittävä ei ole tehnyt testamenttia. Perimysjärjestystä voi yleisesti luonnehtia kolmiportaiseksi järjestelmäksi, jossa perintö siirtyy sukulaissuhteen perusteella aina portaalta portaalle, mikäli aiempien portaiden perillisiä ei ole elossa. Kahdessa ensimmäisessä portaassa on rajaton sijaantulo-oikeus eli toisin sanoen perintöosaan oikeutetun...

Korkein oikeus antoi vastikään mielenkiintoisen ratkaisun (KKO:2023:21) asiassa, jossa oli kyse siitä, voiko edunvalvontavaltuutettu hakea päämiehensä suojaksi lähestymiskieltoa. Tapauksessa valtuuttaja oli laatinut edunvalvontavaltuutuksen, jolla hän oli valtuuttanut valtuutetun edustamaan itseään taloudellisissa asioissa ja sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, kun...

Testamentin voi perua milloin tahansa. Vaikka testamentissa olisi määräys, että testamentintekijä ei tule perumaan testamenttia, ei tällainen määräys ole sitova ja testamentin voi aina perua. Testamentin hävittämisessä ei tarvitse noudattaa mitään määrämuotoa. Sen voi siis hävittää esimerkiksi repimällä, polttamalla tai laittamalla silppuriin. Jos testamentteja on laadittu...

Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle riita-asioissa. Välimiesmenettelyssä voidaan ratkaista sellaisia yksityisoikeudellisia asioita, joissa sovinto on sallittu. Käytännössä välimiesmenettelyä käytetään erityisesti liike-elämän riitatilanteissa. Yleisen käsityksen mukana välimiesmenettelyn käyttö on yleistynyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tarkkoja tilastoja käytyjen välimiesmenettelyiden määristä ei kuitenkaan ole, koska välimiesorganisaatioiden lisäksi on olemassa...

Moni saa joskus elämänsä aikana kutsun oikeuteen todistajaksi. Todistajana toimiminen on kansalaisvelvollisuus. Todistajan tehtävästä ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä. Mikäli kutsu todistajaksi tulee, on paikalle siten tultava määrättynä ajankohtana. Oikeudenkäynnin osapuoli saattaa itse kutsua todistajan oikeudenkäyntiin, mutta yleensä todistaja kutsutaan tuomioistuimen lähettämällä kirjallisella kutsulla. Kutsussa ilmoitetaan...